Fiona May
Fiona May (s. 12. joulukuuta 1969, Slough, Englanti) on Isoa-Britanniaa ja Italiaa edustanut pituushypyn olympiamitalisti ja maailmanmestari.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Fiona May | |||
Maa: Italia | |||
Naisten yleisurheilu | |||
Olympialaiset | |||
Hopeaa | Atlanta 1996 | pituushyppy | |
Hopeaa | Sydney 2000 | pituushyppy | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Göteborg 1995 | pituushyppy | |
Kultaa | Edmonton 2001 | pituushyppy | |
Hopeaa | Sevilla 1999 | pituushyppy | |
Pronssia | Ateena 1997 | pituushyppy | |
Sisäratojen MM-kilpailut | |||
Kultaa | Pariisi 1997 | pituushyppy | |
EM-kilpailut | |||
Hopeaa | Budapest 1998 | pituushyppy | |
Pronssia | Helsinki 1994 | pituushyppy | |
Sisäratojen EM-kilpailut | |||
Kultaa | Valencia 1998 | pituushyppy |
Fiona May voitti synnyinmaataan Isoa-Britanniaa edustaen juniorien sarjassa pituushypyn Euroopan mestaruuden 1987 ja maailmanmestaruuden 1988. Ensiesiintyminen aikuisten arvokisoissa Soulin 1988 olympialaisissa toi tulokseksi kuudennen sijan.
May avioitui seiväshyppääjä Gianni Iapichinon kanssa ja edusti Italiaa vuodesta 1994. Ensimmäisen aikuisten arvokisamitalinsa – pronssia – May saavutti Helsingin EM-kisoissa 1994. Tuon kisan viisi parasta hyppääjää olivat vaihtaneet jossain vaiheessa kansalaisuuttaan – yksi Saksan jälleenyhdistymisen ja yksi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena sekä kolme muutettuaan toiseen maahan. Göteborgin MM-kisoissa 1995 May hyppäsi finaalin ensimmäisellä kierroksella tuloksen 693, jota kukaan muu kilpailija ei pystynyt ylittämään. Voittotuloksen 698 May hyppäsi viimeisellä kierroksella 4,3 m/s:n myötätuulessa.
Atlantan 1996 olympialaisissa May sai hopeaa hypättyään 702 ja hävittyään Nigerian Chioma Ajunwalle 10 cm. Kaksissa seuraavissa MM-kisoissa May sai pronssia ja hopeaa ja Budapestin EM-kisoissa 1998 hopeaa. Sydneyssä 2000 hän sai jälleen olympiahopeaa 7 cm Saksan Heike Drechslerille hävinneenä.
Toisen ulkoratojen maailmanmestaruutensa May sai Edmontonissa 2001. Hänen kauden paras tuloksensa ennen kisoja oli vain 679, mutta karsinnassa hän hyppäsi 680 ja finaalin kolmella ensimmäisellä kierroksella 686 myötätuulessa, 697 tilastokelpoisessa tuulessa ja 702 2,6 m/s:n myötätuulessa. Viimeksi mainittu säilyi voittotuloksena, kun Venäjän Tatjana Kotova hyppäsi parhaallaan 701.
Vuonna 2002 May vietti äitiyslomaa. Hän palasi vuosiksi 2003–2005 vielä kilpakentille, mutta paras saavutus oli yhdeksäs sija Pariisin MM-kisoissa 2003.
Sisäratojen maailmanmestaruuden May voitti Pariisissa 1997.
Kolmiloikassa May kilpaili ensimmäisen kerran 1998 ja hyppäsi heti Italian halliennätyksen 14,56. Ulkoradoilla hän hyppäsi ennätyksekseen 14,65, joka silloin oli Italian ennätys.
Saavutukset
- Olympiakisoissa
- Kuudes Soulissa 1988
- Karsiutui Barcelonassa 1992
- Hopeaa Atlantassa 1996
- Hopeaa Sydneyssä 2000
- Karsiutui Ateenassa 2004
- MM-kisoissa
- Karsiutui Tokiossa 1991
- Karsiutui Stuttgartissa 1993
- Kultaa Göteborgissa 1995
- Pronssia Ateenassa 1997
- Hopeaa Sevillassa 1999
- Kultaa Edmontonissa 2001
- Yhdeksäs Pariisissa 2003
- Karsiutui Helsingissä 2005
- EM-kisoissa
- Seitsemäs Splitissä 1990
- Pronssia Helsingissä 1994
- Hopeaa Budapestissa 1998
- MM-hallikisoissa
- Kultaa Pariisissa 1997
- Neljäs Lissabonissa 2001
- Kuudes Budapestissa 2004
- EM-hallikisoissa
- Kultaa Valenciassa 1998
Henkilökohtaiset ennätykset
- Pituushyppy 711 (1998)
- Kolmiloikka 14,65 (1998)
- Korkeushyppy 172 (1983)
- 100 metrin juoksu 11,94 (1997)
- 200 metrin juoksu 25,4 (1989)
Lähteet
- Butler, Mark (toim.): IAAF Statistics Handbook - Helsinki 2005, s. 184–185, 618. IAAF Media & Public Relations Department, 2005.
Aiheesta muualla
- Fiona May Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
1983: Heike Daute | 1987: Jackie Joyner-Kersee | 1991: Jackie Joyner-Kersee | 1993: Heike Drechsler | 1995: Fiona May | 1997: Ljudmila Galkina | 1999: Niurka Montalvo | 2001: Fiona May | 2003: Eunice Barber | 2005: Tianna Madison | 2007: Tatjana Lebedeva | 2009: Brittney Reese | 2011: Brittney Reese | 2013: Brittney Reese | 2015: Tianna Bartoletta | 2017: Brittney Reese | 2019: Malaika Mihambo | 2022: Malaika Mihambo |