Finspångin kunta

Finspångin kunta (ruots. Finspångs kommun) on Itä-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Itä-Götanmaahan ja Närkeen. Kunnan keskustaajama on Finspång.[3]

Finspångin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio  Ruotsi
Lääni Itä-Götanmaan lääni
Maakunta Itä-Götanmaa ja Närke
Keskustaajama Finspång
Kuntakoodi 0562
Pinta-ala  ([1])
  Maa 1 055,25 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 21 765
  Väestötiheys 20,6 as./km²









Finspångin kunnan alueella sijainneet pitäjät.
Finspångin kunnantalo.
Finspångin ruukkialuetta.
Siemensin omistuksessa oleva Finspångin linna.
Finspångin rautatieasema.
Suomi-seuran talo Finspångissa.
Hävlan ruukki.
Rejmyren kirkko.

Kunnan maapinta-ala on 1 055,25 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 21 765 henkeä (31.12.2020).[2]

Kunnassa sijaitsee Finspångin linna.

Vuonna 2007 kunnassa oli 78,11 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 7,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Nykyinen Finspångin kunta koostuu Finspångin kauppalasta ja kolmesta entisestä maalaiskunnasta. Risingen kunta muutettiin Finspångin kauppalaksi vuonna 1942.[6]

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat suurkunnat:[7]

  • Finspång (aiempi Finspångin kauppala)
  • Hällestad (aiempi Hällestad)
  • Hävla (aiemmat Regna ja Skedevi)

Finspångin kuntamuoto oli kauppala, ja kaksi muuta kuntaa olivat maalaiskuntia.[7]

Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja muodostettiin nykyinen Finspångin kunta yhdistämällä Finspångin kauppala, Hällestad ja Hävla.[8]

Väestönkehitys

Finspångin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
 
20 623
1955
 
21 414
1960
 
22 319
1965
 
23 772
1970
 
24 699
1975
 
24 799
1980
 
24 614
1985
 
23 703
1990
 
23 291
1995
 
22 996
2000
 
21 477
2005
 
20 888
2010
 
20 747
2015
 
21 199
2020
 
21 765
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[9][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[10]
 %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 2 929 13,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 619 2,9
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 408 6,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 16 243 76,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 748 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 3,6 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 8,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 187 Suomessa syntynyttä,[12] mikä vastasi 5,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 184 424 kruunua.[13] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 63 000 kruunua.[14]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[15]

  • 0–17-vuotiaat: 19,1 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,3 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 23,6 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[16][17] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,4 2,6
  jalostus 50,8 40,5
  palvelut 45,5 55,5
  tuntematon 1,3 1,4
  Työpaikkoja ja työllisiä 10 100 9 571
  työpaikkaomavaraisuus 105,5

Taajamat

Kunnassa on 11 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 79,9 prosenttia.[18] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 171 asukasta.[18] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[19]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Finspång12 440
2Rejmyre900
3Lotorp701
4Falla467
5Sonstorp429
6Hällestad336
7Ljusfallshammar327
8Grytgöl263
9Butbro261
10Borggård238
11Igelfors214

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[20]

  • Hävla
  • Näs

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[21]

  • Bränntorp
  • Byle
  • Hävla
  • Lövlund

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[22]

  • Kolstad
  • Lämmetorp
  • Prästköp

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Finspångin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[23]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 5 7 7 8 8 6 8 7 8 6 9 9 8 8 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 12 10 9 8 6 5 5 5 3 4 5 4 3 3 {{{c2022}}}
  Liberaalit 3 4 4 2 6 6 6 4 2 5 4 3 2 2 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 1 1 2 2 1 2 3 2 4 5 3 2 2 2 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 1 2 1 0 0 0 1 2 2 1 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 33 32 30 33 29 27 25 28 25 25 23 20 20 17 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 1 1 3 2 4 4 4 6 8 6 6 4 4 4 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 4 8 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 3 3 3 1 0 0 0 0 0 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[24] 55 55 55 55 55 55 55 55 51 51 51 45 45 45 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit

Kartta Finspångin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Hällestadin piiri (Itä-Götanmaa)
  • Regnan piiri
  • Risingen piiri
  • Skedevin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]

  • Risinge
  • Hällestad
  • Regna
  • Skedevi

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Finspångs kbfd*
  • Hällestad
  • Regna
  • Risinge
  • Risinge kbfd*
  • Skedevi
  • Skedevi norra kbfområde*
  • Skedevi södra kbfområde*

Lähteet

  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.12.2021. (ruotsiksi)
  3. Finspång Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden inom administrativa områden 1941 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  7. Utdrag ur Årsbok för Sveriges kommuner 1951 - Förteckning över storkommunerna 1952 (PDF) Årsbok för Sveriges kommuner 1951. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  8. Sveriges kommuner åren 1952–1986: Förändringar i kommunindelning och kommunkoder (PDF) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  10. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  11. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  13. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  16. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  17. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  18. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  20. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  21. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  22. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  23. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.12.2021. (ruotsiksi)
  24. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  25. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  26. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.