Finnlines

Finnlines on yksi Itämeren, Pohjanmeren ja Biskajanlahden johtavista rahti- ja matkustajaliikennevarustamoista. Yhtiö on osa italialaista Grimaldi-konsernia, joka on yksi maailman suurimmista roro-varustamoista ja suurin matkustajia ja rahtia kuljettava ”Motorways of the Sea” -operaattori Euroopassa. Tämä yhteistyö mahdollistaa Finnlinesin tarjoamaan linjaliikennepalveluita Välimeren, Pohjois-Euroopan, Länsi-Afrikan, Pohjois- ja Etelä-Amerikan, Kiinan, Etelä-Korean ja Australian välillä.

Finnlines Oyj
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
ISIN FI0009003644
Perustettu 1947
Toimitusjohtaja Tom Pippingsköld
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Tuotteet merikuljetukset
Liikevaihto 736,1 milj. euroa (2022)
Liikevoitto 133,3 milj. euroa (2022)
Henkilöstö 1 679 (keskimäärin 2022)
Kotisivu finnlines.com
M/S Finnstar
Finnlinesin laivoja Helsingissä
M/S Finnforest Helsingissä

Finnlinesin matkustaja-rahtilaivat tarjoavat palveluja Suomesta Saksaan ja Ahvenanmaan kautta Ruotsiin sekä Ruotsista Saksaan. Rahtilaivat liikennöivät Itämerellä, Pohjanmerellä ja Biskajalla. Vuonna 2022 Finnlines omisti 23 laivaa, joista yhtiön omassa liikenteessä oli 21.

Historia

Yhtiö perustettiin vuonna 1947 hoitamaan Suomen metsäteollisuuden omistaman Merivienti Oy:n Yhdysvaltoihin suuntautuvia merikuljetuksia.[1]

Finnlines oli Enso-Gutzeitin tytäryhtiö, kunnes vuonna 1982 Enso myi omistuksensa muille suomalaisille teollisuusyrityksille.[1]

Laivaston kehitys

Samana vuonna, kun Finnlines perustettiin, yhtiö osti kuusi vanhaa höyrylaivaa. Suurin aluksista oli Tanskasta ostettu S/S Tornator. Hieman pienemmät Atlantin-liikenteeseen sijoitetut alukset, S/S Pankakoski ja S/S Hamina, olivat 5 400 dwt:n kokoisia entisiä Pohjois-Amerikan Suurten järvien malminkuljetusaluksia. Kolme pienempää alusta tulivat Euroopan sisäiseen liikenteeseen.[2] Seuraavan vuoden helmikuussa S/S Tornator aloitti yhtiön linjaliikenteen, kun se kuljetti Atlantin yli Raumalta 5 667 tonnia paperia ja sellua.[3]

Yhtiön ensimmäinen uusi laiva rakennettiin Alankomaissa vuonna 1951 ja kolmen uuden aluksen sarja, M/S Finnpulp, M/S Finntrader ja M/S Finnsailor valmistui vuonna 1953. Atlantin liikenteessä olevista vanhoista höyrylaivoista voitiin näin luopua. Säännöllinen linjaliikenne Englantiin alkoi vuonna 1955. Vuonna 1956 laivasto kasvoi jälleen uudella aluksella, kun M/S Finnmerchant tuli liikenteeseen. Vuonna 1958 M/S Finnboard liittyi laivastoon. Samana vuonna alkoivat myös viikoittaiset lähdöt Yhdysvaltoihin. M/S Finnforest, M/S Finneagle ja M/S Finnclipper tulivat laivastoon 1960-luvulla.[3]

Vuonna 1962 Finnlines tilasi reitille Hanko–Gotlanti–Travemünde ensimmäisen jäävahvistetun M/S Hansa Express -nimisen autolautan. Laiva todettiin kuitenkin liian pieneksi ja seuraavana talvena sen matkustajakapasiteettia kasvatettiin 133:sta 179:ään. Lisäksi alusta pidennettiin. Vuonna 1963 alus siirtyi reitille Helsinki–Kalmar–Travemünde, koska Hangon havaittiin olevan liian pieni ja kaukana.[3]

Vuonna 1966 aloittivat M/S Finnpartner ja M/S Finnhansa liikennöinnin Helsingin ja Travemünden välillä. Alukset olivat ensimmäisiä Suomessa rakennettuja matkustaja-autolauttoja. Laivat olivat hyvä reitti Suomesta Saksaan suuntautuvalle rekkaliikenteelle, joka oli kasvussa tuolloin.[3]

Matkustajaliikenteen rajoittuessa kesäsesonkiin, muina aikoina täytyi autolauttoja käyttää tehokkaasti rahtiliikenteessä. Tämän vuoksi yhtiö kehitti pyörillä lastia liikuttelevan Finnflow-lastinkäsittelyjärjestelmän. Vuonna 1969 valmistunut M/S Finncarrier oli prototyyppi, jossa käytettiin Finnflowta. Vuosina 1972–1973 Finncarrierille rakennettiin parannellut sisaralukset, M/S Finnfellow ja M/S Hans Gutzeit.[3]

Vuonna 1977 valmistunut GTS Finnjet oli maailman ensimmäinen kaasuturbiinimoottoreita käyttävä matkustaja-autolautta. Alun perin sen olisi pitänyt liikennöidä Helsingistä Travemündeen 22 tunnissa, mutta öljykriisin vuoksi alukseen lisättiin dieselmoottorit, joilla ajettiin hiljaisina aikoina.[3]

1980-luvun alussa Englannin liikenteeseen tuli niin sanottuja jumbo ro-ro-aluksia (M/S Oihonna, M/S Arcturus ja M/S Finnmerchant). Itämeren liikenteeseen näitä aluksia tuli myöhemmin (M/S Antares ja M/S Finnsailor).[3]

Vuonna 1986 Enso-Gutzeitin myytyä GTS Finnjetin Effoalle loppui Finnlinesin oma Itämeren matkustajaliikenne.[3]

1990–2010

Laman alkaessa Suomessa 1990-luvun alussa, tilasi yhtiö Puolasta kolme niin sanottua ”combi roro-alusta”. Alukset olivat nimeltään M/S Finnpartner, M/S Finntrader ja M/S Finnhansa. Myöhemmin Finnlines tilasi vielä M/S Transeuropa -aluksen samalta puolalaiselta telakalta. Nämä laivat alkoivat liikennöidä Suomen ja Saksan välillä vuosina 1994–1995.[3]

Saman vuosikymmenen lopussa Finnlines osti kaksi alusta Espanjasta. Alukset olivat M/S Finneagle ja M/S Finnclipper.[3]

Vuonna 2004 yhtiö tilasi Fincantieri-telakalta, Italiasta viisi uutta matkustajarahtilaivaa. Alukset olivat nimeltään M/S Finnstar, M/S Finnmaid, M/S Finnlady, M/S Europalink ja M/S Nordlink. Aluksiin mahtuu 500 matkustajaa.[3]

2010–

Finnlines ilmoitti 24. elokuuta 2007 tilaavansa Kiinasta kuusi uutta ro-ro-alusta. Alukset maksoivat 240 miljoonaa euroa ja ne toimitettiin vuosina 2011–2012. Uudet alukset olivat jäävahvisteisia ja ne tulivat korvaamaan käytössä olevaa vuokrakalustoa. Ensimmäiset alukset luovutettiin huhti-toukokuussa 2011 ja niiden nimet olivat M/S Finnbreeze ja M/S Finnsea. Seuraavat kaksi (M/S Finnsky ja M/S Finnsun) luovutettiin vuoden 2012 alussa ja viimeiset kaksi (M/S Finntide ja M/S Finnwave) vuoden 2012 lopulla. [4]

Reitillä Naantali–Långnäs–Kapellskär Finnlines liikennöi aluksilla M/S Finnfellow ja M/S Finnswan. Tammikuussa 2020 Finnlines vahvisti tilaavansa reitille kaksi uutta Superstar-sarjan ro-pax-laivaa reitille. Alukset rakennetaan Kiinan pohjoisella Weihaissa sijaitsevalla CMJL-telakalla. Uudet laivat M/S Finncanopus ja M/S Finnsirius tulevat liikenteeseen vuonna 2023. Varustamo nostaa matkustajamäärän laivoilla nykyisestä noin 500:sta 1 100:een ja ilmoitti julkisuudessa pyrkivänsä Suomen ja Ruotsin välisille risteily- ja konferenssimarkkinoille. Laivat ovat hybridilaivoja, joissa maasähköliitäntä ja litium-ioni-akut mahdollistavat päästöttömät satamatoiminnot. [5]

Vuonna 2022 Finnlines otti käyttöönsä kolme tilaamaansa Eco-luokan hybridialusta, Pohjanmeren rahtiliikenteeseen tulivat M/S Finneco I, II ja III, jotka on rakennettu Kiinan Nanjing Jinling-telakalla. Alukset ovat osa Grimaldi-varustamon 12 aluksen sarjaa, joista ensimmäinen otettiin käyttöön Välimerellä syksyllä 2020.[5]

Laivasto

Nykyiset

Tämä luettelo sisältää nykyiset, vuonna 2021 Finnlinesin omistamat alukset, joista osa on voinut olla aiemmin eri nimellä.

LippuvaltioNimiAlustyyppiRakennettuPituusLeveysOmistus
 SuomiM/S Europalinkropax2007218,830,5oma
 SuomiM/S Finnbreezero-ro2011/2018188,426,5oma
 RuotsiM/S Finnfellowropax2000188,328,7oma
 SuomiM/S Finnhawkro-ro2001162,5620,6oma
 SuomiM/S Finnkraftro-ro2000162,220,6oma
 SuomiM/S Finnladyropax2007218,7130,5oma
 SuomiM/S Finnmaidropax2006218,030,5oma
 SuomiM/S Finnmerchantro-ro2003193,026,0oma
 SuomiM/S Finnmillro-ro2002187,126,5oma
 RuotsiM/S Finnpartnerropax1995/2007183,029,9oma
 SuomiM/S Finnpulpro-ro2002184,826,5oma
 SuomiM/S Finnsearo-ro2011/2018188,426,5oma
 SuomiM/S Finnskyro-ro2012/2018188,426,5oma
 SuomiM/S Finnstarropax2006218,830,5oma
 SuomiM/S Finnsunro-ro2012/2018188,426,5oma
 SuomiM/S Finntidero-ro2012/2017188,426,5oma
 RuotsiM/S Finntraderropax1995/2007183,028,7oma
 SuomiM/S Finnwavero-ro2012/2018188,426,5oma
 SuomiM/S Finnswanropax2007218,830,5oma

Lähde: Finnlines[6]

Uudisrakennukset
Nimi Alustyyppi Laivastoon Pituus Leveys
M/S Finneco I ro-ro 2022 238 34,0
M/S Finneco II ro-ro 2022 238 34,0
M/S Finneco III ro-ro 2022 238 34,0
M/S Finncanopus ro-pax 2023 235 33,6
M/S Finnsirius ro-pax 2023 235 33,6

Lähde: Hufvudstadsbladet[5]

Aikaisemmat

Tämä luettelo sisältää aikaisemmin Finnlinesin liikenteessä olleita aluksia. Luettelossa ei ole nykyisin eri nimellä Finnlinesin liikenteessä olevia aluksia.

NimiAlustyyppiRakennettuPituusLeveysAika
M/S Translubecaro-ro199015725,31990–2014
M/S Hansa Express,
myöh. Finndana		autolautta196295,9915,881962–1967
M/S Vaasarahtilaiva196274,4810,831962–1963
M/S Niliautolautta1965137,1218,931965–1966
M/S Finnhansaautolautta1966134,420,11966–1977
M/S Finnpartnerautolautta1966134,422,531966–1969
M/S Finncarriermatkustaja-rahtilaiva1969137,3424,541969–1976
M/S Hans Gutzeitmatkustaja-rahtilaiva1972137,3424,621972–1982
M/S Finnfellowmatkustaja-rahtilaiva1973137,3424,571973–2002
M/S Finnpartnermatkustaja-rahtilaiva1966141,220,961973–1975
M/S Ilmatarmatkustaja-alus1964128,3116,41975
M/S Finlandiamatkustaja-rahtilaiva1967156,7201975–1978
M/S Bore Starautolautta196615322,041975, 1976
GTS Finnjetmatkustaja-rahtilaiva1977212,9624,451977–1986
M/S Walki Paperrahtilaiva1979152,38211979
M/S Finnclipperrahtilaiva1981193,6228,021981–1982
M/S Baltic Eiderrahtilaiva1989157,6725,331989–2004
M/S Finnmerchant,
myöh. Merchant		rahtilaiva1982154,925,111994–2007
M/S Seaternrahtilaiva1973137,5222,362002
M/S Hamburgrahtilaiva1977123,6519,562002
M/S Bordenrahtilaiva1977142,3219,212002
M/S Finnrider,
myöh. Rider		rahtilaiva1984186,5221,652002–2006
M/S Kadunarahtilaiva1977113,4619,232004–2005
M/S Envoyrahtilaiva1979150,0223,92005–2006
M/S Finnmasterrahtilaiva2000162,5820,62000–2008
M/S Baltic Eagerrahtilaiva1979137,1226,012005–2008
M/S Polarisrahtilaiva198812220,21988–2006
M/S Finnreelrahtilaiva2000162,220,62000–2009
M/S Antaresro-ro1988157,6125,322003–2009
M/S Birka Transporterro-ro199112219–2009
M/S Finnhansaro-ro199418329,91994–2009
M/S Global Carrierro-ro1978151,9421,672008–2009
M/S Global Freighterro-ro1977151,9421,672008–2009
M/S Inowroclawro-ro1980137,1923,041998–2009
M/S Runnerro-ro1990189,7222004–2010
M/S Vasalandro-ro198415525,152001–2003

Lähde: Fakta om fartyg[7]

Toiminta-alue
M/S Baltica

Finnlines operoi seuraaviin satamiin[8]:

Lähteet
  1. Finnlinesin 55 vuotta Finnlines. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 2.1.2008.
  2. Pietikäinen, Matti: ”Valtamerilinjaliikenteen uusi nousu, kukoistus ja loppu”, Navis Fennica. Suomen merenkulun historia, osa 2: Höyryveneistä uiviin loistohotelleihin, s. 220–226. WSOY, 1994.
  3. Finnlinesin Itämeren laivaston kehitys 2004. Finnlines. Arkistoitu 26.12.2020. Viitattu 2.1.2008.
  4. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2011 19.5.2011. Finnlines. Arkistoitu 26.12.2011. Viitattu 30.6.2011.
  5. Ännu större än Viking Glory – Finnlines satsar i Nådendal (tilaajille) Huvustadsbladet, www.hbl.fi. Viitattu 14.4.2021. (ruotsiksi)
  6. Laivasto Finnlines. Arkistoitu 23.9.2010. Viitattu 17.4.2010.
  7. FINNLINES Fakta om Fartyg. Arkistoitu 21.3.2008. Viitattu 19.3.2008. (ruotsiksi)
  8. Satamat Finnlines. Viitattu 4.1.2018.

    Aiheesta muualla
    Finnlines
    Nykyiset alukset

    M/S Europalink • M/S Finnbreeze • M/S Finnclipper • M/S Finneco I • M/S Finneco II • M/S Finneco III • M/S Finnfellow • M/S Finnhawk • M/S Finnkraft • M/S Finnlady • M/S Finnmaid • M/S Finnmaster • M/S Finnmerchant • M/S Finnmill • M/S Finnpartner • M/S Finnpulp • M/S Finnsea • M/S Finnsky • M/S Finnstar • M/S Finnsun • M/S Finntide • M/S Finntrader • M/S Finnwave • M/S Finnswan

    Entiset alukset

    M/S Translubeca • M/S Agi • M/S Mago • M/S Princesa Marissa • M/S Claudia • M/S Mermaid II • M/S Fellow • M/S Sancak • M/S Palm Beach Princess • M/S Golden Princess • M/S Wasa Queen • GTS Finnjet • M/S Bravaden • M/S Eurocargo Africa • M/S MN Eider • M/S Merchant • M/S Seaterns • M/S Etel • M/S Borden • M/S Baltijsk • M/S Kaduna • M/S Envoy • M/S Tor Botnia • M/S Baltic Eager • M/S Polaris • M/S Tor Finlandia • M/S Antares • M/S Birka Transporter • M/S Finnhansa • M/S Global Carrier • M/S Global Freighter • M/S Runner • M/S Vasaland

    Tilatut alukset

    M/S Finncanopus • M/S Finnsirius

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.