Vaajakosken tehtaat

Ensimmäinen makeistehdas perustettiin 1920 marjanjalostuslaitos Marjalan yläkertaan. Vuonna 1929 se muutti margariinitehtaan kiinteistöön rakennettuun jatko-osaan. Vuonna 1938 kiinteistöä laajennettiin edelleen ja makeistehtaan tilat kaksinkertaistuivat. Tiloja laajennettiin jälleen 1960. Vuodesta 1961 lähtien tehtaan nimi oli Panda Suklaatehdas. Vuonna 1969 vanhan margariini- ja makeistehtaan viereen valmistui uusi tehdasrakennus vain suklaan valmistusta varten.[11]

Tehtaat irtautuivat SOK:sta itsenäiseksi yritykseksi 1988, kun tehtaan johto osti ne SOK:lta itselleen. Tehtaat jatkoivat toimintaansa nimellä Panda Oy.[11] Sittemmin Pandan osti norjalaiseen Orkla-konserniin kuuluva Orkla Foods Finland. Vuoden 2013 lopussa Panda sulautui Chips Ab:hen ja Chips Ab:n nimeksi muutettiin Orkla Confectionery & Snacks Finland Ab.

Kesällä 2011 kaikki yrityksen tuotanto siirtyi uudempaan rakennukseen ja Keskimaa osti vanhan rakennuksen.[12] Vuoden 2012 alussa vanhasta tehdasrakennuksesta purettiin makeistehdasosa, entinen varastosiipi sekä käytöstä poistettu lämpölaitos. Jäljelle jätettiin vain alkuperäinen 1927 valmistunut margariinitehdas, joka on suojelukohde.[13] Siihen on suunnitteilla Keskimaa-museo, marketin sosiaali-, toimisto- ja teknisiä tiloja, varastoja sekä ulkopuolisille yrityksille vuokrattavia toimistotiloja.[14]

Tulitikkutehdas Varassaaressa oli yksi ensimmäisiä SOK:n tehtaita Vaajakoskella. Rakennus valmistui 1917, mutta otettiin sodan vuoksi käyttöön vasta 1919. Tehdas laajennettiin kaksikerroksiseksi 1923. Vuonna 1970 perustettiin SOK:n, OTK:n ja Keskon yhdessä omistama Finn-Match Oy. Tehdas toimi nimellä Finn-Match Oy vuoteen 1995 saakka.[15] Nykyään tehdasrakennuksessa toimii muun muassa kuntosali.

Margariinitehdas perustettiin 1927. Uudeksi nimeksi rekisteröitiin Besta vuonna 1982. Tehtaassa aloitettiin tietokoneohjattu täysin automaattinen margariinin valmistus 1983 samana vuonna valmistuneessa laajennusosassa. Besta siirtyi SOK:n ja OTK:n yhteisen teollisuusyrityksen Meiran omistukseen 1988. Meira myi toiminnot kilpailijayrityksille, jotka lopettivat tehtaan 1991.[16]

Sokopan perustettiin vuonna 1958.[17] Se tuhoutui räjähdysmäisessä tulipalossa toukokuussa 1966. Palossa kuoli 2 työntekijää ja 9 palomiestä sai vakavia palovammoja.[18] Tilalle rakennettu uusi entistä suurempi Sokopan otettiin käyttöön jo 1968.[19] Sokopan-tehdas lakkautettiin 1981.[17]

Pääartikkeli: Vaajakosken naulatehdas

Vuonna 1939 valmistunut naulatehdas on pinta-alaltaan yksi suurimpia Vaajakosken tehtaista. Se valmisti aluksi sotatarvikkeita kuten piikkilankaa ja suuria tulitikkuja Molotovin cocktaileihin. Sodan jälkeen se alkoi valmistaa nauloja sekä muita metallituotteita. SOK:n Vaajakosken tehtaiden lopettaessa toimintaansa naulatehdas siirtyi vuoden 1984 alussa hallinnollisesti Vaaja Rakennustarviketehtaiden alaisuuteen kunnes lopetti toimintansa pari vuotta myöhemmin. Vuonna 1986 rakennus myytiin Vaajakosken Teollisuustalo Oy:lle.[20] Rakennukseen muutti yli 30 yritystä.[21]

Vaajakoskella on toiminut kaksi SOK:n omistamaa puunjalostustehdasta. Varassaaren tehdas oli toiminnassa 1920–1977. Sitä on kutsuttu myös kalustotehtaaksi. 1950-luvulla SOK laajensi tehdastoimintaansa Sammallahteen, johon valmistui rakennuspuusepäntehdas 1951.[22]

Rakennuspuusepäntehdas lopetti toimintansa 1972. Tällöin sen tiloihin siirtyi kalustetehtaan toimintoja, ja tehdasta alettiin kutsua nimellä kaluste 2 ja Varassaaren tehdasta kaluste 1. Sammallahden tehtaan nimeksi tuli kalustetehdas 1977, kun Varassaaren tehdas lopetti toimintansa. Vuonna 1984 nimi muuttui Vaaja Kalustetehtaaksi.[22]

Varassaaressa toimii nykyisin huonekaluja valmistava Vaajakosken Kalustetehdas Oy.[23][24]

Vaajakosken ensimmäiset sahat perustettiin Naissaareen 1800-luvulla. Vuonna 1819 Carl Christian Bröijer ja Bengt Stenius perustivat Vaajavirran rannalle sahan.[25] Finland Wood -osakeyhtiö osti sahan 1871, ja 1886 T. & J. Salvesen perusti paikkakunnalle toisen sahan. Sahojen johdossa toimi patruuna James Salvesen yli 40 vuoden ajan.[4]

Sammallahdessa toimi Keski-Suomen Metsä Oy:n saha vuosina 1922–1931. Keski-Suomen Metsä Oy:n omistajat olivat keskisuomalaisia maanviljelijöitä. Saha meni konkurssiin 1931.[26]

SOK:lla oli Vaajakoskella kaksi sahaa, toinen Varassaaressa ja toinen Sammallahdessa. Ostettuaan Salvesenin sahat SOK purki ne ja alkoi rakentaa uutta sahaa Varassaaren eteläkärkeen. Se valmistui 1917 ja paloi vain muutaman päivän käytön jälkeen. Paikalle rakennettiin uusi saha, joka aloitti toimintansa 1921 ja toimi samalla paikalla vuoteen 1966.[27]

Sammallahden uusi suuri saha oli valmistui 1956. Sen toiminta muuttui kannattamattomaksi 1970-luvun puolivälissä. Saha siirtyi aluksi SOK:n ja Metsäliiton yhteisomistukseen Metsäkoski-nimiselle osakeyhtiölle 1977 ja kokonaan Metsäliiton omistamaksi 1980. Vuonna 1984 sahalla sattui tulipalo, jonka jälkeen se lakkautettiin.[26]

Muut Vaajakoskella toimineet SOK:n tehtaat olivat: harjatehdas (1917 – 1980-luku), virvoitusjuomatehdas, paperituotetehdas eli pussitehdas (1920–1957), kirjekuoritehdas, Marjala-marjanjalostustehdas (1920–1961), mylly (1918–1959), tervatehdas (1918–1919), Superlon-vaahtomuovitehdas (1956–1957) ja Vaaja-talotehdas (1978–1990).[28] Mylly purettiin 1959 Vaajakosken tehtaiden keskuskonttorin tieltä.[29]

Vaajakoskella toimi pitkään SOK:n kauppapuutarha. Puutarha toimi sekä tuottajana että tehtaiden piha- ja puistoalueiden huoltajana. Puutarha perustettiin heti SOK:n tultua Vaajakoskelle ja lopetettiin 1980-luvulla.[30] Korjauspaja toimi 1920-luvulta 1980-luvulle. Korjauspajarakennus oli alun perin Salvesenin Haapakosken sahan voimalaitos. Rakennus peruskorjattiin vuosituhannen vaihteessa, ja siinä toimii nykyisin designmyymälä.[31]

SOK-Paino toimi aluksi entisessä talli- ja navettarakennuksessa. Vuonna 1987 SOK-Paino siirtyi osaksi SOK:n projektipalveluosastoa, jonka johto sijaitsi Helsingissä. Vuonna 1990 SOK myi painonsa toiselle yritykselle.[9] SOK:n keskusvarastona toimi rautatien läheisyydessä oleva puinen rakennus, joka tuhoutui tulipalossa syksyllä 2013.[32] Vaajakosken Tehtaiden (T/KR) tiilitehdas toimi Jämsässä 1919–1958.[33]

Vaajakosken tehtailla oli oma ammattikoulu vuosina 1951–1980. Koulussa oli puu- ja metallityöosastot, ja se kesti harjoitteluineen neljä vuotta. Koulu muutettiin kaksivuotiseksi valtion ammattikouluksi 1980.[34]

Vanha vesivoimala ja Vaajakosken teollisuustalo