Finlaysonin voimalaitos

Finlaysonin voimalaitos on vuonna 1926 valmistunut vesivoimala, joka sijaitsee Tammerkosken yläjuoksulla, Finlaysonin vanhalla tehdasalueella.[2][3] Sen ovat suunnitelleet insinööri August Sandsund ja arkkitehti Jarl Eklund.[1][4] Punatiilinen voimalarakennus edustaa tyyliltään klassismia. Alkuperäiseen koneistoon kuului kolme Tampellan valmistamaa turbiinia, jotka on myöhemmin uusittu.[5][6]

Finlaysonin voimalaitos
Osoite Kanavaraitti 12
Sijainti Finlayson, Tampere
Koordinaatit 61°30′09″N, 23°45′34″E
Rakennustyyppi energiantuotantorakennus
Valmistumisvuosi 1926
Suunnittelija August Sandsund
Jarl Eklund
Rakennuttaja Finlayson
Omistaja Tampereen kaupunki
Käyttäjä Tampereen Sähkölaitos
Tyylisuunta 1920-luvun klassismi
Julkisivumateriaali punainen tiili
Kerrosluku 2 [1]
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Voimalaitos on Finlaysonin rakennuttama, mutta vuodesta 1996 lähtien se on ollut Tampereen kaupungin omistuksessa ja Tampereen Sähkölaitoksen käytössä. [1][7] Voimalan nykyinen teho on 4,4 megawattia. Sähkölaitoksella on koskessa myös kaksi muuta vesivoimalaa: Keskiputouksen voimalaitos (teholtaan 8,7 megawattia) ja Tampellan voimalaitos (teholtaan 3,3 megawattia). Näiden kolmen voimalan yhteenlaskettu sähköntuotanto on keskimääräisenä vesivuonna noin 60 gigawattituntia.[8][9]

Finlaysonin voimalaitoksen putouskorkeus on 7 metriä.[6]

Rakennuksen status

Finlaysonin voimalaitos liittyy kiinteästi Tammerkosken teollisuusmaisemaan, jonka Museovirasto on luokitellut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[10] Kaupungin asemakaavassa voimala on suojeltu. Se on määritelty rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostyöt täytyy suorittaa niin, ettei niillä turmella kohteen rakennustaiteellisia arvoja.[11][12]

Lähteet

  1. Myllykylä, Turkka: Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat sähköä tuottavat vesivoimalaitokset: Inventointi (PDF) Museovirasto & Fortum Oyj, 1999. Viitattu 19.11.2021.
  2. Niemelä, Jari: Tiilestä tehty Tampere – punatiilirakennuksia eilen, tänään ja huomenna, s. 19–20, 24. Tampere: Tampere-Seura, 2006. ISBN 952-5558-01-0.
  3. Voimalaitos Akseli – Pirkanmaan teollisuushistoria. Tampere: Tampereen kaupunki, 2003. Arkistoitu 3.1.2020. Viitattu 19.11.2021.
  4. Tammerkosken uudet voimalaitokset. Uusi Suomi. 23.12.1925, s. 9. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 19.11.2021.
  5. Niemelä 2006, s. 209.
  6. Finlaysonin alue, s. 203–204. Tampere: Työväenmuseo Werstas, 2019. ISBN 978-952-68778-5-3.
  7. Jo 130 vuotta asiakkaamme apuna Tampere: Tampereen Sähkölaitos. Viitattu 3.1.2020.
  8. Voimalaitokset Tampere: Tampereen Sähkölaitos. Viitattu 3.1.2020.
  9. Kahilaniemi, Sini & Jalovaara, Jukka & Ahonen, Markku & Ojaniemi, Asko & Virolainen, Jyri: Uusiutuvan energian kuntakatselmus: Tampere (PDF) s. 46. Tampere: Tampereen kaupunki, 2016. Viitattu 3.1.2020.
  10. Tammerkosken teollisuusmaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 3.1.2020.
  11. Tampereen ajantasa-asemakaava avoindata.fi. 11.12.2019. Tampere: Tampereen kaupunki. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 3.1.2020.
  12. Finlaysonin ja Tampellan alueita yhdistävä kevyenliikenteen silta, Vapriikinsilta, kartta no 7709 Tampere: Tampereen kaupunki, 2003. Viitattu 3.1.2020.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.