Finlands Folkkommissariats Notisblad

Finlands Folkkommissariats Notisblad (alk. Arbetarnas Notisblad) oli Suomen sisällissodan aikana Helsingissä ja Viipurissa ilmestynyt ruotsinkielinen sanomalehti, joka oli Suomen kansanvaltuuskunnan virallinen tiedotuslehti. Lehden päätoimittaja oli August Forsman ja sen levikki oli 20 000 kappaletta.[1][2] Irtonumeromyynnin ohella lehteä jaettiin muun muassa työväenjärjestöille sekä punakaartin rintamajoukoille.[3]

Finlands Folkkommissariats Notisblad

Lehden ensimmäisen numeron etusivu.
Entiset nimet Arbetarnas Notisblad
Lehtityyppi sanomalehti
Kustantaja Suomen kansanvaltuuskunta
Perustettu 31. tammikuuta 1918
Lakkautettu 20. huhtikuuta 1918
Kotikunta Helsinki, Viipuri
Kieli ruotsi

Historia

Helsingfors Svenska Arbetarförening aloitti lehden julkaisun 31. tammikuuta 1918 nimellä Arbetarnas Notisblad. Nimi vaihtui muotoon Finlands Folkkommissariats Notisblad 4. maaliskuuta, jolloin siitä tuli kansanvaltuuskunnan virallinen lehti.[2] Viimeinen Helsingissä julkaistu numero ilmestyi 8. huhtikuuta, jonka jälkeen kansanvaltuuskunta evakuoitiin Viipuriin. Seuraava numero julkaistiin Viipurissa 15. huhtikuuta ja ilmestyminen loppui 20. huhtikuuta, kun valkoiset käynnistivät kaupungin saartamisen.[4][5]

Helsingissä lehden käytössä oli punaisten lakkauttaman Hufvudstadsbladetin toimitus ja lehtipaino.[6] Viipurissa toimitus työskenteli Hotelli Belvederen tiloissa, joka oli myös kaupunkiin siirtyneen kansanvaltuuskunnan majapaikka.[7] Viimeisen numeron pääkirjoituksen oli päätoimittaja Forsmanin sijaan laatinut turkulaisen Arbetetin päätoimittaja Axel Åhlström.[3]

Finlands Folkkommissariats Notisbladin suomenkielinen rinnakkaisjulkaisu oli Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja. Niiden artikkeleita julkaistiin ristiinkäännöksinä, joista vastasi Anna Wiik.[3][8]

Lähteet
  1. Tommila, Päiviö ym.: Suomen lehdistön historia 5 : hakuteos Aamulehti – Kotka Nyheter, s. 79–80. Kuopio: Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-65723-9-1.
  2. Matikainen, Juha: Parlamentarismin kannattajasta vallankumouksen äänitorveksi : Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen lehdistö 1917-1918, s. 223–224, 318. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2018. ISBN 978-951-39732-2-3.
  3. Mutikainen, Timo: Vallankumouksen äänitorvet : punaisen lehdistön suhde kansanvaltuuskunnan politiikkaan ja propagandaan sisällissodan aikana, s. 5–6, 91. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2002. Teoksen verkkoversio (PDF).
  4. Kaarna, Väinö ; Winter, Kaarina (toim.): Suomen sanomalehdistön bibliografia 1771–1963, s. 12, 16. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto, 1963. Teoksen verkkoversio (PDF).
  5. Rinta-Tassi, Osmo: Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena, s. 223. Punaisen Suomen historia 1918. Helsinki: Valtion painatuskeskus ; Opetusministeriö, 1986. ISBN 951-86007-9-1.
  6. Pettersson, Tobias: När de röda tog över HBL:s redaktion – inbördeskriget live från början till slut 26.1.2018. Hufvudstadsbladet. Viitattu 17.12.2020. (ruotsiksi)
  7. Londen, Magnus: Inbördeskriget / Veckobulletin 12 Inbördeskriget dag för dag i sexton veckor. 2018. Hufvudstadsbladet. Arkistoitu 20.4.2018. Viitattu 17.12.2020. (ruotsiksi)
  8. Lundin, Lukas: Anna Wiik lever vidare i arkiven 13.11.2020. Ny Tid. Viitattu 17.12.2020. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.