Finanssivalvonta

Finanssivalvonta (lyh. Fiva;[3] ruots. Finansinspektionen) on suomalainen eläke-, luotto- ja vakuutuslaitoksia valvova viranomainen, joka toiminnallaan turvaa vakuutettujen edut ja pitää yllä yleistä luottamusta rahoitus- ja vakuutusmarkkinoilla. Finanssivalvonta aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa, jolloin Vakuutusvalvontaviraston (VVV[4]) ja Rahoitustarkastuksen (Rata) toiminnot yhdistettiin.[5] Syynä toimintojen yhdistämiseen olivat rahoitus- että vakuutustoimintaa suorittavien konsernien kasvanut merkitys, muissa Euroopan maissa tapahtunut viranomaisvalvonnan yhdistäminen sekä Euroopan unionin rahoitus- ja vakuutussäädösten lähentyminen.

Finanssivalvonta

Finanssivalvonnan nimikyltti.
Perustettu 2009
Tehtävä rahoitus- ja vakuutusvalvonta
Päämaja Snellmaninkatu 6, Helsinki
Työntekijöitä noin 230[1]
Pääjohtaja Tero Kurenmaa[2]

Valvonnanalaiset organisaatiot rahoittavat Finanssivalvonnan toiminnasta 95 prosenttia, ja viisi prosenttia rahoituksesta tulee Suomen Pankilta. Finanssivalvonta on päätöksenteossaan itsenäinen, vaikka se toimiikin hallinnollisesti Suomen Pankin yhteydessä. Sen toimipaikka sijaitsee Helsingissä. Henkilöstöä Fivalla on noin 230.[1]

Hallinto
Rahoitustarkastuksen ja nykyisen Finanssi­valvonnan rakennus Helsingin Kruunun­haassa Snellmanin­kadulla.

Finanssivalvonta toimii Suomen Pankin yhteydessä ja valtioneuvostossa sitä koskevat asiat käsittelee valtiovarainministeriö. Sen toiminnan ohjauksesta huolehtii viisijäseninen johtokunta, joka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenien ja varajäsenien tulee olla hyvin perehtyneitä finanssimarkkinoiden toimintaan. Valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Pankki saavat kukin ehdottaa yhden johtokunnan jäsenen, itse valinnan suorittaa eduskunnan pankkivaltuusto.

Finanssivalvonnan johtaja toimii viraston päällikkönä. Hänen virkakautensa kestää viisi vuotta, ja hänet nimittää virkaansa eduskunnan pankkivaltuusto.

Hallinnolliset seuraamukset ja kustannusten kattaminen

Finanssivalvonta voi määrätä hallinnollisen seuraamuksen eli sanktion.[6] Hallinnollisia seuraamuksia ovat rikemaksu, julkinen varoitus ja seuraamusmaksu. Finanssivalvonta voi myös tehdä tutkintapyynnön poliisille.

Hallinnollisten seuraamusten lisäksi Finanssivalvonta voi käyttää finanssimarkkinoiden valvomiseksi annettuja valvontavaltuuksia, joihin kuuluvat muiden muassa johdon toiminnan määräaikainen rajoittaminen sekä toimiluvan mukaisen toiminnan rajoittaminen.

Finanssivalvonnan toiminnasta aiheutuneet kustannukset katetaan pääosin valvottavilta kerättävillä toimenpidemaksuilla ja veronluonteisilla valvontamaksuilla.

Katso myös

Lähteet

Viitteet
  1. Tietoa Finanssivalvonnasta Finanssivalvonta. Viitattu 18.1.2021.
  2. Tehtävät ja organisaatio Finanssivalvonta. Viitattu 18.1.2021.
  3. Lyhenneluettelo, Kotus.
  4. Rata ja VVV yhdistyvät Fivaksi Taloussanomat. 31.12.2008. Viitattu 31.12.2008.
  5. Uusi virasto valvomaan finanssialaa YLE Uutiset. 31.12.2008. Viitattu 31.12.2008.
  6. Hallinnolliset seuraamukset. (Arkistoitu – Internet Archive)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.