Filoktetes (Sofokles)

Kun Herakles oli lähellä kuolemaansa, hän toivoi tulevansa poltetuksi hautajaisroviolla vielä ollessaan elossa. Kukaan muu kuin Filoktetes ei suostunut sytyttämään roviota. Kiitokseksi tästä palveluksesta Herakles antoi Filokteteelle jousensa. Myöhemmin Filoktetes lähti kreikkalaisten joukoissa Troijan sotaan, mutta käärme puri häntä jalkaan pyhäkköalueella Khrysen saarella lähellä Lemnosta. Purema aiheutti hänelle jatkuvaa kipua sekä tuotti kauheaa hajua. Tämän vuoksi Odysseus, Agamemnon ja Menelaos jättivät hänet Lemnokselle.

Filoktetes Lemnoksella. Kuvitusta attikalaisessa punakuviotekniikalla koristellussa lekyytissä, n. 420 eaa.

Sotaa kesti kymmenen vuotta. Kreikkalaiset saivat vangiksi Priamoksen pojan, tietäjä Helenoksen. Hän ennusti, että kreikkalaiset tarvitsisivat mestarijousiampuja Filokteteen ja Herakleen jousen voittaakseen sodan. Odysseus lähti purjehtimaan takaisin Lemnokselle yhdessä Akhilleuksen pojan Neoptolemoksen kanssa hakeakseen Filokteteen sotaan. Tehtävästä ei ollut tulossa helppo, sillä Filoktetes vihaa Odysseusta ja kreikkalaisia, koska hänet oli jätetty pois sodasta ja yksin saarelle.

Kertomus Filokteteen haavoittumisesta ja jäämisestä Lemnokselle sekä hänen takaisinkutsumisestaan sotaan mainitaan lyhyesti Homeroksen Iliaassa. Se on esiintynyt pidemmin kadonneessa eepoksessa Pieni Ilias. Siinä hänet hakevat kuitenkin takaisin Odysseus ja Diomedes, ei Neoptolemos.[2]

Sofokleen Filoktetes alkaa siitä, että Odysseus ja Neoptolemos saapuvat Lemnokselle. Odysseus selittää kumppanilleen, että tämän tulisi tehdä jotakin häpeällistä saavuttaakseen kunniaa tulevaisuudessa — Neoptolemoksen tulisi saada Filoktetes lähtemään mukaansa Troijaan hämäyksellä, sillä aikaa kun Odysseus piileskelee, sillä Filoktetes vihaa erityisesti häntä. Neoptolemos kuvataan kunniallisena nuorukaisena, ja niin Odysseus joutuu taivuttelemaan häntä hieman, jotta hän suostuu osallistumaan huijaukseen.[3]

Saavuttaakseen Filokteteen luottamuksen, Neoptolemos teeskentelee vihaansa Odysseusta tämän tavoin. Neoptolemos kertoo Filokteteelle, että Odysseus on saanut hänen isänsä Akhilleuksen aseet tämän kuoltua. Hän sanoo, että aseet olisivat kuuluneet sen sijaan hänelle syntymäoikeutena, mutta Odysseus ei suostu luovuttamaan niitä. Saavutettuaan Filokteteen luottamuksen ja tarjottuaan tälle matkan kotiin, Neoptolemos saa nähdä Herakleen jousen.[3] Jousen merkityksen ymmärtämiseksi on tärkeää nähdä Filokteteen tilanne: jousi oli hänen jäljellä olleen itsetuntonsa perusta, jumalan antama lahja jolla osui aina maaliin, ja lisäksi se oli pelastanut hänen henkensä saarella, sillä ainoastaan sen avulla hän oli saanut hankittua itselleen ruokaa.[1]

Filoktetes Lemnoksen saarella. Guillaume Guillon-Lethière, 1798.

Neoptolemos pitelee jousta sillä aikaa kun Filoktetes tuskailee jalkakipunsa kanssa. Neoptolemosta hävettää, ja hän on jo aikeissa antaa jousen takaisin heidän keskustellessaan asiasta. Odysseus saapuu paikalle, ja väittely jatkuu. Lopulta Neoptolemoksen omatunto voittaa ja hän palauttaa jousen Filokteteelle. Molemminpuolisten uhkailujen jälkeen Odysseus pakenee paikalta. Tämän jälkeen Neoptolemos yrittää suostutella Filokteteen tulemaan Troijaan omasta vapaasta tahdostaan. Filoktetes ei kuitenkaan suostu tähän. Lopulta Neoptolemos suostuu viemään Filokteteen takaisin Kreikkaan, vaikka tämä saisikin kreikkalaiset vihastumaan häneen.[3]

Neoptolemos ja Filoktetes ovat jo lähdössä, ja näytelmä vaikuttaa päättyvän tähän. Jumalaksi korotettu Herakles saapuu kuitenkin itse paikalle (malliesimerkki deus ex machinasta),[2] ja kertoo Filokteteelle, että jos hän lähtee Troijaan, hän paranee ja kreikkalaiset voittavat sodan. Filoktetes suostuu.[3]

Näytelmä päättyy. Kun Filoktetes myöhemmin taisteli Troijassa, hänen jalkansa parani, ja hän saavutti paljon mainetta ja kunniaa, ja surmasi useita troijalaisia Paris mukaan lukien.

• Sofokles: Filoktetes. Suomentanut Tua Korhonen. Teoksessa Neljä näytelmää. Sisältö: Traakhiin neidot; Filoktetes; Aias; Elektra. Suomentaneet Tua Korhonen, Kirsti Simonsuuri ja Vesa Vahtikari. Helsinki: Teos, 2018. ISBN 978-951-851-779-8.

• Sophocles: Philoctetes. Teoksessa Sophoclis fabulae. Toim. Hugh Lloyd-Jones & Nigel Wilson. Oxford Classical Texts. Oxford University Press, 1990. ISBN 978-0-19-814577-6. Kreikankielinen alkuteksti.
• Sophocles: Philoctetes. Teoksessa Sophocles: Volume II. Antigone. The Women of Trachis. Philoctetes. Oedipus at Colonus. Edited and translated by Hugh Lloyd-Jones. Loeb Classical Library 21. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1994. ISBN 9780674995581. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
• Sophocles: Philoctetes. Teoksessa Sophocles: The Complete Sophocles. Volume II: Electra and Other Plays. Greek Tragedy in New Translations. Toimittajat Peter Burian & Alan Shapiro. Oxford University Press, 2010. ISBN 9780195387827.

• Austin, Norman: Sophocles' Philoctetes and the Great Soul Robbery. Wisconsin Studies in Classics. University of Wisconsin Press, 2011. ISBN 9780299282738.
• Poe, Joe Park: Heroism and Divine Justice in Sophocles' Philoctetes. Mnemosyne, Bibliotheca Classica Batava : Supplementum, 34. Brill, 1974. ISBN 9789004041653.