Elokuva-Aitta

Elokuva-Aitta oli vuosina 1932–1968 ilmestynyt, elokuviin keskittynyt aikakauslehti. Se oli aikoinaan Suomen suurin elokuvajulkaisu, vuonna 1952 sen levikki oli 30 500. Päätoimittajana toimi muun muassa Seura-lehden perustanut Ensio Rislakki.

Elokuva-Aitan logo

Vuonna 1966 päätoimittajana on ollut Kirsti Jaantila ja lehteä on kustantanut Lehtiaitta Oy, jonka toimitus on sijainnut osoitteessa Fredrikinkatu 48, Helsinki.[1] Lehti on ilmestynyt joka toinen viikko eli 24 numeroa vuodessa. Lehti on painettu Kustannusosakeyhtiö Otavan syväpainossa Helsingissä. Irtonumeron hinta oli 1:20 mk ja vuosikerran 21 mk.

Historia

Elokuva-Aitta-lehden juuret ulottuivat "filmitaiteelliseen" Filmiaitta-aikakauslehteen, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1921. Sen ruotsinkielinen rinnakkaispainos Filmrevyn ilmestyi vuosina 1921–1927.[2] Lehden ensimmäinen päätoimittaja oli Ragnar Öller. Lehden ilmestymistiheys vaihteli, mutta se tuli ilmestyi kaksi kertaa kuukaudessa. Vuonna 1927 Suomi-Filmi perusti Filmiaitalle kilpailevan elokuvalehden Elokuva, joka taistelisi sen "trustia" vastaan, ja lehtien välinen nokitus jatkuikin vuoteen 1928 asti. Vuosien 1931–32 taloudellinen lama ajoi lehdet yhteen, ja ne yhdistyivät vuonna 1932 Elokuva-Aitaksi.[3]

Rautatiekirjakaupan irtonumeromyynnissä Elokuva-Aitta oli vuonna 1933 sijalla 38, vuonna 1943 sijalla 14, vuonna 1953 sijalla 27 ja vuonna 1963 sijalla 55.[4]

Päätoimittajia

Ragnar Öller, ensimmäinen päätoimittaja
Ensio Rislakki 1932–1934[5]
Aino Aurela 1934–1947[5]
Veikko Karumo 1947–1950[6][5]
Valma Kivitie 1950–1961[5]
Kirsti Jaantila 1961–1967[5]
Olavi Järvi 1968[6][5]

Katso myös

Luettelo suomalaisista elokuvalehdistä ja -verkkojulkaisuista

Lähteet

Kirjat

Kari Uusitalo: Suomalaisen elokuvan vuosikymmenet : johdatus kotimaisen elokuvan ja elokuva-alan historiaan 1896–1963 , Helsinki : Otava, 1965

Viitteet

Elokuva-Aitta N:o 5 1966
Uusitalo (1965), s. 166
Uusitalo (1965), s. 167
Kastemaa, Matti J.: Rautakirjalla on puolensa, s. 50–51. Tilasto perustuu heinä–syyskuun myyntiin kunakin vuonna. Porvoo: Rautakirja, 1985. ISBN 951-9194-49-5.
Karlsson, Risto: Kansikuva uusiksi. Kuusikymmentä vuotta elämää ja ihmisiä Yhtyneissä Kuvalehdissä, s. 384. Yhtyneet Kuvalehdet, 1996. ISBN 951-9435-65-4.
Uusitalo, Kari: ”Vuonna 1994 kuolleita suomalaisia”, Elävän kuvan vuosikirja 1995, s. 169. Suomen elokuvasäätiö, Edita. ISBN 951-37-1581-7.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Elokuva-Aitta N:o 5 1966

[uusitalo1965-166-2] Uusitalo (1965), s. 166

[uusitalo1965-167-3] Uusitalo (1965), s. 167

[4] Kastemaa, Matti J.: Rautakirjalla on puolensa, s. 50–51. Tilasto perustuu heinä–syyskuun myyntiin kunakin vuonna. Porvoo: Rautakirja, 1985. ISBN 951-9194-49-5.

[karlsson1996-5] Karlsson, Risto: Kansikuva uusiksi. Kuusikymmentä vuotta elämää ja ihmisiä Yhtyneissä Kuvalehdissä, s. 384. Yhtyneet Kuvalehdet, 1996. ISBN 951-9435-65-4.

[uusitalo1995-6] Uusitalo, Kari: ”Vuonna 1994 kuolleita suomalaisia”, Elävän kuvan vuosikirja 1995, s. 169. Suomen elokuvasäätiö, Edita. ISBN 951-37-1581-7.