Filigraani

Filigraani on kultasepäntekniikka, jossa ohuita metallilankoja juotetaan metalliin. Metallilankoja voidaan myös kiinnittää kehykseen jolloin tulos on pitsimäinen. Tekniikkaa käytettiin jo Troijassa 2000 eaa.[1]

Filigraani on lähellä granulointia, ja samassa työssä käytetään usein molempia.[1]

Sanaa filigraani käytetään myös valmiista kultasepäntöistä, joissa on usein käytetty hyvin ohuita kulta- ja hopealankoja. Lasitaiteessa filigraanilasiksi nimitetään väritöntä tai hyvin vaaleaa lasia, jonka massaan on sulatettu ohuita värillisiä, spiraali- tai verkkokuvioita muodostavia lasilankoja.

Filigraani tarkoittaa lisäksi myös paperissa olevaa vesileimaa.[2]

Lähteet

Taiteen pikkujättiläinen, s. 148. 3. painos. Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X.
Toim. Annukka Aikio, uus. Rauni Vornanen: Uusi sivistyssanakirja, s. 211. Filigraani 3. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1989, 7. painos. ISBN 951-1-06288-3. (suomeksi)

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Filigraani Wikimedia Commonsissa

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[pikkujätti-1] Taiteen pikkujättiläinen, s. 148. 3. painos. Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X.

[2] Toim. Annukka Aikio, uus. Rauni Vornanen: Uusi sivistyssanakirja, s. 211. Filigraani 3. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1989, 7. painos. ISBN 951-1-06288-3. (suomeksi)