Fii

Kreikkalainen kirjaimisto
	Käytöstä poistuneet:
	Infobox OK

Fii (isona kirjaimena Φ, pienenä φ tai ϕ, kreik. φι, fi) on kreikkalaisen kirjaimiston 21. kirjain. Sen äännearvo oli alun perin muinaiskreikassa voimakkaasti aspiroitu p, joka oli lähellä äänneyhdistelmää [pʰ],[1] kun taas nykykreikassa se äännetään [f]. Kreikkalaisissa numeroissa fiin lukuarvo on 500.[2]

Latinalaisessa kirjaimistossa fiitä vastaa kirjain F/f ja kyrillisessä kirjaimistossa kirjain Ф/ф. Suomen kieleen fii translitteroidaan sekä muinaiskreikasta että nykykreikasta f. Useissa muissa latinalaista kirjaimistoa käyttävissä kielissä se translitteroidaan muinaiskreikasta ph. Kreikan kielen lausumisessa aikoinaan tapahtuneesta äänteenmuutoksesta johtuu, että nykyisinkin useissa kielissä käytetään varsinkin kreikkalaisperäisissä lainasanoissa kirjainyhdistelmää ph f-äänteen merkkinä.

Muoto ja sen historia

Fii ei ilmeisesti perustu foinikialaisen kirjaimiston esikuvaan, kuten useimmat muut kreikkalaiset kirjaimet, vaan se on kreikkalaisten omaa keksintöä.[2] Samasta syystä se on sijoitettu kreikkalaisen aakkoston loppupuolelle foinikialaisperäisten kirjainten jälkeen.

Fii oli käytössä kaikissa paikallisissa kreikkalaisissa kirjaimistoissa. Siitä esiintyi ennen kaikkea kahta perusmuotoa, joista toisessa ympyrä oli jaettu kahteen osaan pystyviivalla, ja toisessa pystyviiva oli pidempi jatkuen ympyrän alapuolelle tai sekä ala- että yläpuolelle.[3][4]

Epigrafisissa lähteissä fiistä esiintyy muun muassa seuraavanlaisia variantteja:[5]

Latinalaisen kirjaimiston F-kirjain ei perustu fiihin vaan kreikkalaisen digamman muotoon, joten kirjainten välillä ei ole historiallista yhteyttä. Sen sijaan kyrillinen Ф perustuu fiihin.

Fiin merkkiä ei pidä sekoittaa merkkeihin Ø tai ø (jotka luetaan ”ö”) eikä halkaisijan merkkiin ⌀.

Merkityksiä

Matematiikassa

φ on joskus kulman merkkinä.
φ on kultaisen leikkauksen suhdeluku ( $\phi ={\frac {1+{\sqrt {5}}}{2}}\approx 1{,}61803$ ).
Φ on normaalijakauman kertymäfunktio ( $\Phi (x)={\frac {1}{\sqrt {2\pi }}}\int _{-\infty }^{x}e^{-{\frac {t^{2}}{2}}}{\text{d}}t$ ).

Fysiikassa

φ on pyörimisliikkeen kiertokulman ja vaihtovirran vaihe-eron tunnus.
Φ on magneettivuon ja valovirran tunnus.

Muita merkityksiä

φ´ on kreikkalaisissa numeroissa luku 500.[2]

Tietokonejärjestelmissä

Tietokoneissa fii koodataan eri merkistöissä seuraavasti:

	Φ	φ
ASCII, koodisivut 437, 852, 860, 861, 862, 863	0xE8	0xED
ASCII, koodisivut 850, 857, 864	ei ole	ei ole
ASCII, koodisivu 869	0xD2	0xF3
Unicode	U+03A6	U+03C6 U+03D5 (ϕ)

Lähteet

James Morwood: Oxford Grammar of Classical Greek, s. 2. Oxford University Press. ISBN 0-19-860456-4.
Kiilunen, Jarmo & Nikki, Nina: Alfasta oomegaan. Uuden testamentin kreikan tukipaketti, s. 124–127, 161–162. Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 103. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2013. ISBN 978-951-9217-58-1.
Voutiras, E.: ”The introduction of the alphabet”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 267. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3.
Karali, M.: ”Writing systems”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 204–205. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3.
Ancient Greek letter forms Poinikastas. Centre for the Study of Ancient Documents, University of Oxford. Viitattu 15.12018.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fii Wikimedia Commonsissa

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] James Morwood: Oxford Grammar of Classical Greek, s. 2. Oxford University Press. ISBN 0-19-860456-4.

[Kiilunen-2] Kiilunen, Jarmo & Nikki, Nina: Alfasta oomegaan. Uuden testamentin kreikan tukipaketti, s. 124–127, 161–162. Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 103. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2013. ISBN 978-951-9217-58-1.

[Voutiras-3] Voutiras, E.: ”The introduction of the alphabet”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 267. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3.

[Karali-4] Karali, M.: ”Writing systems”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 204–205. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3.

[Poinikastas-5] Ancient Greek letter forms Poinikastas. Centre for the Study of Ancient Documents, University of Oxford. Viitattu 15.12018.