Ferrari 360

Ferrari 360 Modenan sivuprofiili

Pininfarinan muotoilema Ferrari 360 Modena esiteltiin ensi kertaa vuonna 1999 Geneven autonäyttelyssä. Kyseessä on edeltäjämallin F355:n tapaan 2-paikkainen coupe (Berlinetta). Auto muotoiluun on otettu ajatuksia klassisista Ferrari-malleista. Moottorina toimii ohjaamon ja taka-akselin väliin, läpinäkyvän lasin alle sijoitettu Ferrarin F131-moottori. Vaihteistona Modenassa on joko normaali 6-vaihteinen manuaali tai F1-nimellä kulkeva sähköhydraulinen automatisoitu manuaalivaihteisto. Varustukseen kuuluu muun muassa nahkaistuimet, joiden sävyn voi valita 12 eri vaihtoehdosta. Turvavarusteista voidaan mainita kuljettajan ja etumatkustajan turvatyynyt, ABS-jarrut ja luistonestojärjestelmä. Tavaratila sijaitsee edessä ja Ferrarin ilmoituksen mukaan sinne mahtuu myös golfbägi. Lisävarusteista voi valita esimerkiksi nelipistevyöt.

Ferrari 360 Spider

360 Spider on 2-paikkainen avoauto, joka esiteltiin vuonna 2000 Geneven autonäyttelyssä. Kyseessä on järjestyksessään 20. Ferrari esittelemä avomalli. Suorituskyvyltään malli on lähes yhtäläinen kovakattoisen Modenan kanssa, vaikka painoa onkin kertynyt 60 kg enemmän. Spiderissa on täysin automaattinen katto, joka avautuu ja sulkeutuu 20 sekunnissa.

Challenge on vuonna 2000 saman nimistä merkkiluokkaa varten esitelty 360-malli. Ensimmäinen kausi sarjassa ajettiin samana vuonna. Aikaisempia merkkiluokkia on järjestetty muun muassa 348 Berlinetta ja Ferrari F355 -malleilla. Challenge-mallissa on Modenasta tuttu V8-moottori, josta irtoaa normaalimallin tavoin 400 hv. Autoa on kuitenkin monin tavoin paranneltu paremmin kilpakäyttöön soveltuvaksi, muun muassa painoa, renkaita, jousitusta ja vaihdelaatikkoa kehittämällä. Rataolosuhteissa suoritettujen testien perusteella 360 osoittautui noin 1 s/km nopeammaksi kuin aikaisempi Ferrari F355 Challenge.

Auto on 120 kg kevyempi kuin 360 Modena. Kevennys on saatu aikaiseksi muun muassa poistamalla ilmastointi, sähköikkunat, vähentämällä äänieristystä, asentamalla kevyemmät puskurit sekä pakoputkisto. Myös sisustuksessa on käytetty paljon hiilikuitua. Challenge-mallissa käytetään Modenasta tuttua vaihdelaatikkoa ja rattiin sijoitettuja valitsimia. Vaihdelaatikon ohjelmistoa on kuitenkin paranneltu kilpakäyttöä ajatellen. Alustaa on madallettu 30 mm ja Pirelli on kehittänyt autoa varten sileät P Zero -renkaat, jotka asennetaan BBS:n 18" vanteille. Brembon valmistamissa jarruissa on edessä 335 mm ja takana 330 mm levyt.

360 GT kilpa-auto pohjautuu kaksi vuotta aikaisemmin esiteltyyn Challenge-malliin. Autoa on valmistettu sekä FIA:n N-GT-sarjaa että ACO:n (Automobile Club de l'Ouest) Le Mans -kilpailua varten. Vuonna 2001 Challenge-mallin autoja modifioitiin sarjan sääntöjen mukaisiksi, ja koska menestys oli hyvä päätti Ferrari kokonaan uudesta mallista. Varsinaista GT-mallia valmistettiin vuosien 2002 ja 2003 aikana vain 20 kpl. Auton kehittämistä ovat luonnollisesti rajoittaneet em. sarjojen säännöt. FIA-versiossa on F1-tyylinen 6-portainen vaihdelaatikko, jonka ohjelmisto on Challenge-mallista tuttu ja muun muassa vaihtamiset on pyritty saamaan mahdollisimman nopeiksi. Toisessa versiossa käytetään manuaalivaihteistoa. Moottori on tuttu 3,6-litrainen V8, josta on sääntöjen moottorille asettamista rajoituksista huolimatta saatu 430 hv. Pitkäkestoisten kisojen vuoksi mallin bensankulutukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Auto menestyi kilpailuissa erittäin hyvin, mutta ei pystynyt kuitenkaan lyömään Porsche 911 -mallia Le Mansin luokkavoitosta taisteltaessa.

Challenge Stradale on vuonna 2003 Geneven autonäyttelyssä esitelty erikoismalli. Se on kehitetty 360 Challenge (2000) ja 360 GT (2002) -kilpa-autojen pohjalta, mutta kyseessä on kuitenkin katukäyttöön tarkoitettu auto. Sukulaisuus kilpa-autoihin näkyy muun muassa kevyenä painona (210 kg kevyempi kuin Modena), hiilikuituisina jarrulevyinä sekä F1-tyylisenä vaihdelaatikkona. Moottori autossa on sama 3,6-litrainen V8, jota käytetään myös 360 Modena ja Spider -malleissa. Moottorista on kuitenkin saatu tehoa aikaisempaa 25 hv enemmän (425 hv). Myös alumiininen kori ja alusta ovat peräisin Modenasta, alusta on kuitenkin 15 mm matalampi. Myös aerodynamiikkaa on parannettu muun muassa uudelleenmuotoilulla etuspoilerilla ja sivupeileillä. Autoa saa kahtena eri versiona: Muun muassa kuppi-istuimin varustettu kilpa-auto ja paremmin normaalikäyttöön soveltuva nahkaistuiminen auto.

360 GTC esiteltiin Bolognan autonäyttelyssä joulukuussa 2003. Auto kehitettiin kilpa-autoksi N-GT-sarjaan. GT-mallin tapaan autosta on saatava versio FIA ja ACOn sarjoihin. Moottori on muista malleista tuttu V8, josta on pystytty sarjan sääntöjen puitteissa irrottamaan 445 hv. Auto perustuu Challenge Stradale malliin ja tekniikka on pitkälti jo GT-mallissa hyväksi todettua, mutta aerodynaamisia ominaisuuksia on pystytty huomattavasti parantamaan (mm. kokonaan uusi takaspoileri) ja myös auton elektroniikka on kehittynyt aikaisemmasta. GT-mallin tavoin polttoaineen kulutukseen on suorituskyvystä huolimatta kiinnitetty huomiota. GTC-mallissa käytetään samaa 6-portaista vaihdelaatikkoa kuin GT-mallissa. Auton lähimmäksi kilpailijaksi sarjassa voidaan mainita Porsche GT3 RSR.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ferrari 360 Wikimedia Commonsissa

• Ferrari World
• Ferrari North America (Arkistoitu – Internet Archive)