Feromonipyydys

Feromonipyydys on hyönteisten pyydystämiseen kehitetty ansa. Sen toiminta perustuu hyönteisnaaraiden erittämien, koiraita houkuttelevien aineiden eli feromonien vaikutukseen. Saaliin perusteella arvioidaan torjunnan tarve ja torjunnan ajankohta. Pyydyksiä voidaan käyttää myös suoraan torjuntaan, olosuhteista riippuen feromonipyydysten käytöllä on myös tuholaiskantaa pienentävä vaikutus. Feromonipyydysten avulla saadaan selville tuholaislajin esiintyminen viljelyksellä jo ennen vioitusten syntymistä, helpotetaan torjunnan tarpeen arviointia ja tarkennetaan torjunnan ajoitusta sekä vähennetään tuholaisten määrää.[1]

Telttamallinen feromonipyydys

Feromonit
Pääartikkeli: Feromoni

Feromoneiksi kutsutaan kemikaaleja, jotka yksilön erittäminä vaikuttavat toisen saman lajin yksilön fysiologiaan tai käyttäytymiseen. [2] Feromonit ovat siis hyönteisten eri tarkoituksia varten erittämiä hajuaineita. Vaaratilanteessa hyönteinen erittää hälytysferomonia varoittaakseen lajikumppaneitaan. Paritteluaikaan hyönteisnaaraat erittävät sukupuoliferomonia houkutellakseen koiraita luokseen ja juuri tätä hyödynnetään feromonipyydyksissä. [3]

Aikuisen koiraan tärkein tehtävä on etsiä parittelukumppani lisääntymistä varten.[4] Kriittisin tapahtuma lisääntymisessä on juuri tämä kumppanin löytyminen [5] ja siksi muun muassa perhosille on kehittynyt tähän tarkoitukseen oma sukupuolinen kieli, joka perustuu feromoneihin. [4] Naaras erittää ilmaan sukupuoliferomonia houkutellakseen luokseen koiraita. Eri hyönteislajeilla on omanlaisensa eli spesifinen feromonikoostumus, joskin sama yhdiste voi toimia signaalina useammalle lajille. Hyönteiskoiraat pystyvät tunnistamaan oman lajinsa feromonin jopa satojen metrien päästä. Koiraat lentävät vasten tuulta tuoksuvanan perässä naaraan luokse.[6]

Tarkkailupyydykset

Perusvälineet feromonipohjaiseen tarkkailuun ovat houkutusaine, pyydys ja paikka mihin pyydys laitetaan sekä riittävät tiedot tarkkailtavan hyönteisen biologiasta. Tarkkailupyydyksillä on neljä tarkoitusta: lennon alun määrittäminen, aikuisten esiintymisajan mittaaminen, levinneisyyden kartoittaminen sekä runsauden vaihtelun arvioiminen.[7]

Tarkkailupyydysten malli vaihtelee suuresti, joka vaihtelee eri hyönteisten ominaisuuksien mukaan. Malli vaihtelee telttatyypeistä erilaisiin suppilo- tai purkkityyppeihin. [7]

Pyydyksen sijainnilla voi olla merkittävä vaikutus saaliin edustavuuden kannalta. Sopivasti sijoitettu pyydys voi antaa riittävän kuvan tuholaisen esiintymisestä alueella.[8]

Feromonipyydyksiä käytetään hedelmäpuiden, marjapensaiden ja vihannesten tuholaisten tarkkailuun, esim. omenakääriäinen, herukkakoi ja hernekääriäinen.[9]

Lähteet
  1. feromonipyydykset kotipuutarhaan Forestum
  2. Rockstein, M. 1978. Biochemistry of insects. academic Press.
  3. Pokki, P. 2000. Hyönteisten tarkkailun apuvälineet. Marjaverkko-infolehti 9.6.2000.
  4. Daccordi, M., Triberti, P. & Zanetti, A. 1991. Perhosten maailma. Sipoo: Kustannus Oy Kolibri.
  5. Bell, W.J. & Cardé, R.T. 1984. Chemical ecology of insects. London: Chapman and Hall Ltd.
  6. Tuovinen, T. 2002. Feromonien käyttö herukalla: herukansilmukoi, herukkakoi ja herukanlasisiipi. In: Herukan kasvinsuojeluseminaari, Jokioinen 4.3.2002. (Esitelmämoniste).
  7. Howse, P., Stevens, I: & Jones, O. 1997. Insect pheromones and their use in pest management. Kluwer Academic Publishers.
  8. Tuovinen, T. & Uimonen, I. 1995. Herukansilmukoin ja herukkakoin tarkkailu ja torjunta. Puutarha 10.
  9. http://www.surffi.net/~toukka/lajit.html (Arkistoitu – Internet Archive)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.