Ferdinand II (Portugali)

Ferdinand II (alkujaan Ferdinand August Franz Anton von Sachsen-Coburg-Gotha; 29. lokakuuta 1816 Wien, Itävalta – 15. joulukuuta 1885 Lissabon, Portugali) oli Portugalin kuningattaren Maria II:n toinen aviomies, maan kuningaspuoliso ja kanssahallitsija vuosina 1837–1853 sekä sijaishallitsija poikansa Pietari V:n alaikäisyyden aikana vuosina 1853–1855.[1] Hänestä polveutui Portugalin viimeiseksi jäänyt hallitsijasuku Saksi-Coburg-Gotha.

Ferdinand II, Manuel Maria Bordalo Pinheiron maalaama muotokuva vuodelta 1856.

Ferdinand II:n isä oli saksalainen Saksi-Coburg-Saalfeldin ruhtinas Ferdinand. Ferdinand oli Ison-Britannian prinssipuoliso Albertin serkku. Ferdinand nai Portugalin hallitsijan Maria II:n 19-vuotiaana tammikuussa 1836. Marian ensimmäinen aviomies oli kuollut kymmenen kuukautta aiemmin vain kahden kuukauden avioliiton jälkeen.[1] Ferdinandin ja Marian ensimmäisen pojan Pedron (Pietari) syntymän jälkeen Ferdinand julistettiin 16. syyskuuta 1837 kuninkaaksi nimellä Ferdinand II. Marian kuoltua lapsivuoteeseen 15. marraskuuta 1853 alaikäisestä Pietari V:stä tuli kuningas ja Ferdinandista hänen sijaishallitsijansa. Hän luopui vallasta poikansa tultua täysi-ikäiseksi 16. syyskuuta 1855.[2][1]

Ferdinand II saavutti saksalaisesta syntyperästään huolimatta Portugalissa kansan suosion.[2] Hänet tunnettiin varsinkin taide-elämän suosijana.[1] Muutoin Marian ja Ferdinandin hallitsijakautta kuitenkin leimasi ajoittain sisällissodaksi muuttunut valtataistelu demokraattisempaa hallintoa vaatineiden niin sanottujen syyskuulaisten ja vanhoillisten sotilasjohtajien välillä. Pietari V:n kuoltua vuonna 1861 lapsettomana Portugalin kuninkaaksi tuli Ferdinand II:n ja Maria II:n nuorempi poika Ludvig I.[3]

Ferdinand meni vuonna 1869 uudelleen naimisiin Elise Henslerin kanssa, jolle annettiin samalla Edlan kreivittären arvo. Espanjan vallankumouksen jälkeen Ferdinandille ehdotettiin Espanjan kruunua, mutta hän kieltäytyi siitä.[2]