Felix Bloch

Felix Bloch (23. lokakuuta 1905 – 10. syyskuuta 1983) oli sveitsiläis-yhdysvaltalainen fyysikko. Vuonna 1952 hänet ja Edward Mills Purcell palkittiin Nobelin fysiikanpalkinnolla tavasta mitata tarkasti ytimien magneettisten momentteja ja siihen liittyvistä löydöistä.[1]

Felix Bloch
Henkilötiedot
Syntynyt23. lokakuuta 1905
Zürich, Sveitsi
Kuollut10. syyskuuta 1983 (77 vuotta)
Zürich, Sveitsi
Kansalaisuus Sveitsi Sveitsiläinen
Koulutus ja ura
Tutkinnot ETH Zürich
Leipzigin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Werner Heisenberg ja Peter Debye
Instituutti Stanfordin yliopisto
Tutkimusalue Fysiikka
Tunnetut työt NMR
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin fysiikanpalkinto (1952)

Akateeminen koulutus

Bloch aloitti akateemiset opintonsa Zürichin teknillisessä korkeakoulussa, josta hän suunnitteli valmistuvansa diplomi-insinööriksi. Vuoden opiskelujen jälkeen hän siirtyi kuitenkin opiskelemaan matematiikkaa ja fysiikkaa vaihtaen osastoa instituutin sisällä. Opiskelujensa aikana hän kiinnostui teoreettisesta fysiikasta ja osallistui muun muassa Peter Debyen, Paul Scherrerin, Hermann Weylin, ja Erwin Schrödingerin luennoille. Vuoden 1927 syksystä hän jatkoi teoreettisen fysiikan opintoja Leipzigin yliopistossa Werner Heisenbergin johdolla ja sai filosofian tohtorin tutkintonsa valmiiksi kesällä 1928. Hänen kvanttimekaniikan alan tutkimuksensa käsitteli elektronien liikettä kiteissä ja erityisesti hän kehitti teorian metallien sähkönjohtavuudesta.

Assistenttuurien ja muiden akateemisten virkojen myötä Bloch työskenteli väittelynsä jälkeen teoreettisen fysiikan huippujen kanssa. Hän tutki kiinteän aineen teorioita Wolfgang Paulin, Heisenbergin, Niels Bohrin ja Enrico Fermin kanssa. Adolf Hitlerin valtaannousun myötä Bloch kuitenkin jätti Saksan 1933 ja siirtyi vuotta myöhemmin Stanfordin yliopistoon. Siellä hän ryhtyi kokeelliseen tutkimukseen neutronien parissa. Vuonna 1939 hän selvitti Berkeleyn syklotronilla yhdessä Luis Alvarezin kanssa neutronin magneettisen momentin yhden prosentin tarkkuudella. Vuonna 1940 Bloch meni naimisiin Saksasta paenneen Lore Mischin kanssa, fyysikko ja tohtori hänkin.

Blochin mukaan nimettyjä käsitteitä

Tiiviin aineen fysiikassa Felix Bloch on jäänyt historiaan muun muassa seuraavissa käsitteissä:

  • Bethen ja Blochin kaava (engl. Bethe-Bloch formula)
  • Blochin aaltofunktio (engl. Bloch wave) ja Blochin teoreema (engl. Bloch's theorem)
  • Blochin seinämä (engl. Bloch wall)
  • Blochin yhtälö (engl. Bloch equation)

Ydinmagneettinen resonanssi

Toisen maailmansodan aikana Bloch osallistui Los Alamosissa ydinvoiman tuottamisen kehittelyyn ja myöhemmin Harvardin yliopistossa tutkien häirintään liittyvään työhön. Jälkimmäinen työ tuotti Blochille elektroniikan tuntemusta, mikä hyödytti häntä heti hänen muussa tutkimustyössään. Vuonna 1945 palattuaan Stanfordiin Bloch aloitti välittömästi William W. Hansenin ja Martin Packardin kanssa tutkimukset siitä, miten atomiytimiin voitaisiin vaikuttaa sähkömagneettisella induktiolla. Samaan aikaan Harvardissa Purcellin ryhmä täysin itsenäisesti keksi saman menetelmän, joka nyttemmin tunnetaan ydinmagneettisena resonanssina. Sittemmin ydinmagneettinen resonanssi on saavuttanut merkittävän aseman niin aineen rakenteen kuin lääketieteellisenkin tutkimuksen kannalta.

Lähteet
  1. The Nobel Prize in Physics 1952 Nobelprize.org – The Official Website of the Nobel. Viitattu 14.7.2012. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.