Federaalityyli
Federaalityyli (engl. federal style) oli siirtomaatyylin jälkeen Yhdysvalloissa vaikuttanut uusklassistinen arkkitehtuurin suuntaus. [1]
Federaalityylistä tuli hallitseva tyylisuuntaus Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen jälkeen, ja se säilytti asemansa aina 1830-luvulle saakka. Federaalityylissä oli vaikutteita palladionismista, Yrjöjen aikakauden arkkitehtuurista, Robet Adamin arkkitehtuurista, vapaamuurarien symboliikasta ja empiretyylistä sekä Thomas Jeffersonin myötä selkeästä uusklassismista.[2]
Federaalityylin huomattavimpia edustajia olivat Thomas Jefferson ja Benjamin Latrobe. Suuntauksella oli selkeät filosofiset siteet Rooman tasavaltaan, jota nuori Yhdysvallat amerikkalaisten mielestä heijasti.[3]
Jefferson käytti Nîmesin roomalaista Maison Carrée-temppeliä Richmondin vuosina 1785–1789 rakennetun Capitol-rakennuksen esikuvana. Richmondin Capitol oli ensimmäinen rakennus Yhdysvalloissa, joka rakennettiin kokonaisuudessaan roomalaisen temppelin mallin mukaan. Jeffersonin mittavin federaalityyliä edustava hanke oli vuosina 1817–1826 rakennettu Virginian yliopisto. Yliopiston kirjasto suunniteltiin Rooman Pantheonin mukaan. Presidenttikaudellaan Jefferson vahvisti federaalityylin asemaa ja edisti uuden pääkaupungin rakennushanketta, joka tulisi noudattamaan uusklassismin henkistä federaalityyliä.[3]
Yhdysvaltain kongressitalon alkuperäisen suunnittelijan William Thorntonin myöhäiskauden töissä on selvästi nähtävissä Jeffersonin oikeaoppisen klassismin vaikutusta. Jefferson vaikutti vahvasti myös toiseen kongressitalon arkkitehdeista, Benjamin Latrobeen. Latroben päätöitä on Baltimoren katolinen katedraali, jota voidaan pitää yhtenä federaalityylin loistavimpana esimerkkinä Yhdysvalloissa. Tämän työn jälkeen Latrobe kutsuttiinkin Washingtoniin valvomaan Capitolin rakennustöitä.[3]
Lähteet
- Curl, James Stevens: Dictionary of architecture. Oxford University Press 1999. ISBN 0-19-210006-8
- Jokinen, Teppo ja Honkala, Liisa: Arkkitehtuurin sanakirja. WSOY 2000. ISBN 951-0-24579-8
Viitteet
- Jokinen & Honkala 2000, s. 73
- Curl 1999, s. 239
- Britannica, The Editors of Encyclopaedia: Federal style Encyclopedia Britannica. Viitattu 31.5.2021. (englanniksi)