Favorinos

Favorinos oli syntyjään gallialainen ja kotoisin Arlesista. Hän aloitti kuitenkin jo varhaisella iällä matkansa Kreikassa, Italiassa ja idässä. Hän ansaitsi mainetta sekä Ateenassa että Roomassa laajojen tietojensa ja hyvien puhujanlahjojensa ansiosta. Hän oli läheinen sekä Plutarkhoksen, Herodes Atticuksen, jolle testamenttasi Roomassa sijainneen kirjastonsa, kyynikko Demetrioksen, Cornelius Fronton, Aulus Gelliuksen että Hadrianuksen itsensä kanssa. Hänen kilpailijansa ja kirjallisten hyökkäystensä kohde oli Polemon Laodikeialainen.[1]

Kerrotaan, että kun Hadrianus vaiensi Favorinoksen väittelyssä, jossa sofisti olisi helposti kumonnut vastapuolensa näkemykset, Favorinos vastasi, että olisi typerää kritisoida kolmenkymmenen legioonan komentajan logiikkaa. Kun keisaria nöyristelevät ateenalaiset kaatoivat Favorinokselle aiemmin pystyttämänsä patsaan, Favorinos huomautti, että jos Sokrateella olisi myös ollut ateenalaisten hänelle pystyttämä patsas, hän olisi saattanut säästyä myrkyltä.[1]

Favorinoksen lukuisista teoksista on säilynyt vain katkelmia Aulus Gelliuksen, Diogenes Laertioksen ja Filostratoksen teoksissa sekä Sudassa ja Laropiassa (sekalaisia historioita).[1] Diogenes Laertios käytti Favorinoksen teosta Muistelmia (Ἀπομνημονευμάτα, Apomnēmoneumata) lähteenään.[2]

Filosofina Favorinos kuului skeptiseen koulukuntaan. Hänen merkittävin aikaansaannoksensa tässä suhteessa vaikuttaa olleen kymmenen kirjaa käsittänyt teos Pyrrhonistisia trooppeja, jossa hän pyrki osoittamaan, että Pyrrhonin menetelmät olivat hyödyllisiä käytettäväksi myös oikeusistuimissa.[1]