Fatim Diarra

Diarra varttui Helsingin Jakomäessä ja Munkkiniemessä.[1] Hänen isänsä Habib Diarra oli malilainen lääkäri, joka toimi Suomessa lääkärinä vuodesta 1991 ja oli mukana poliittisessa toiminnassa kokoomuksen jäsenenä Helsingissä sekä ehdolla vuoden 1999 eduskuntavaaleissa.[5][6]

Diarra kävi sekä peruskoulun että lukion Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa.[7] Hän on kaksikielinen ja puhuu sekä suomea että ranskaa.[8] Hän on opiskellut Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntapolitiikkaa ja Helsingin yliopistossa sosiaalietiikkaa, mutta ei ole suorittanut loppututkintoa.[9] Diarra on valmistumassa vuonna 2023 Jyväskylän yliopistosta, ja hänen pro gradu -tutkielmansa käsittelee naisten oikeuksien toteutumista Suomessa kansainvälisten sopimusten näkökulmasta.[10]

Diarra aloitti poliittisen uransa toimimalla nuoriso- ja opiskelijapolitiikassa. Hän on ollut Suomen lukiolaisten liiton hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja.[11] Vuonna 2009 hän toimi Helsingin vihreiden nuorten puheenjohtajana.[11] Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kansainvälisten asioiden ja kansainvälisen politiikan jaoston puheenjohtaja hän oli 2010–2011 ja jäsenenä ennen sitä.[12] Vuonna 2011 hän oli Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen.[13]

Kunnallisvaalit 2008 olivat ensimmäiset yleiset vaalit, joissa Diarra oli ehdolla. Hän sai 243 ääntä eikä tullut valituksi.[14] Seuraavan kerran Diarra oli ehdolla kunnallisvaaleissa 2017 ja sai 1 068 ääntä.[15] Hän tuli valituksi, vaikka kertoo tehneensä vain vähän vaalityötä.[16] Valtuustokaudella 2017–2021 hän oli kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen[17] ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja[18].

Vuonna 2019 Diarra oli ehdolla eduskunta- ja eurovaaleissa.[19] Ensimmäisissä hän sai 4 552 ja jäi varakansanedustajaksi.[20] Toisissa hän sai 9 637 ääntä eikä vihreiden listan viidentenä tullut valituksi.[21]

Kesäkuussa 2019 Diarra valittiin yhdeksi vihreiden kolmesta varapuheenjohtajasta.[22]

Diarra on myös Munkkiniemen seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen[23] sekä Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja[24]. Hän on kertonut kohtaavansa paljon häirintää erityisesti pitäessään esillä feministisiä teemoja.[25][26]

Vuonna 2023 Diarra valittiin eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi. Hän sai 6 774 ääntä.[27]

Vuonna 2017 Diarra sai kansallista huomiota kirjoittamalla keskusteluketjuun henkilökohtaiselle Facebook-sivulleen: "Jos haluaa asua metsässä niin ole hyvä, mutta ihan turha odottaa samaa palvelutasoa ja metsässä on anketa, ainoa syy muuttaa sinne on insesti ja se että kukaan ei kuule kun vaimo huutaa apua." Kirjoituksen herättämän kohun jälkeen hän seuraavana päivänä pahoitteli kirjoitustaan sekä kuvasi sitä mauttomaksi ja inhottavaksi mustaksi huumoriksi, joka oli irroitettu asiayhteydestään. Hän myös kertoi kirjoituksen viittaavaan omiin sukujuuriinsa Suomen maaseudulla.[28][29]

Vuonna 2020 Diarra nosti kansalliseen keskusteluun seksuaalisen häirinnän sosiaalisten median kanavien kautta. Diarra kertoi saavansa sukuelinten kuvia tuntemattomilta henkilöiltä sosiaalisen median kautta. Hän kertoi kokevansa, että peniskuvien lähettämisessä on kyse seksuaalisesta väkivallasta, jolla halutaan hiljentää.[30]

Vuonna 2020 Vihreät naiset julkaisivat Turvassa-oppaan verkkoväkivallan urheiksi joutuneille. Oppaan kokoamista johtivat Diarra sekä viestinnän ja feministisen politiikan asiantuntija Annika Ojala Vihreistä naisista. Turvassa-oppaan ohjeistus on järjestön mukaan puoluekentällä ensimmäinen laatuaan ja se on tarkoitettu puolueen sisäiseen käyttöön.[31][32]

Elokuussa 2020 Diarra kertoi sosiaalisen median kanavissaan, että oli tehnyt Helkaman kanssa sopimuksen saadakseen vajaan 3000 euron arvoisen sähköpyörän palkaksi sen markkinoinnista Diarran henkilökohtaisella Instagram-tilillä. Diarra vastasi syytöksiin poliittisen asemansa hyväksikäytöstä seuraavasti: ”Nyt puhutaan Instagram-maailmasta ja siitä, että siellä ihminen, jolla on paljon seuraajia, niin hehän vastaanottavat ja pyytävät erilaisia tuotteita testeihin”[33]. Asian tultua julkisuuteen Diarraa kritisoitiin poliittisen uransa ja yksityiselämänsä liittämisestä yhteen, vaikka tapaukseen ei liittynyt suoranaista korruptiota. Diarra kertoi korvaavansa pyörän hinnan Helkamalle[34].

Diarra toimi puheenjohtajana Naisasialiitto Unionissa, kun sen hallinnoima OmaTahto2020-kansalaisaloite aborttilain muuttamisesta hyväksyttiin viidentenä kansalaisaloitteena eduskunnassa. Kansalaisaloitteen seurauksena raskaana olevan oma tahto on riittävä peruste ennen 12. raskausviikkoa tehtävässä abortissa ja kahden lääkärin puoltavan lausunnon vaatimuksesta luovutaan.[35] Eduskunta päätti muutoksista aborttilakiin niin, että kansalaisaloitteen keskeinen sisältö saatettiin voimaan muuttamalla raskauden keskeyttämisestä annettua lakia.[36]

Diarra on työskennellyt muun muassa luokanopettajana sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton kansainvälisten asioiden sihteerinä.[9] Vuodesta 2018 hän on työskennellyt Pohjoisranta Burson-Marstellerin vaikuttajaviestinnän konsulttina.[37]

Fatim Diarra on naimisissa Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajanakin toimineen Jari Järvenpään kanssa.[18]

• Fatim Diarran verkkosivut