Farsaloksen taistelu

Farsaloksen taistelussa Julius Caesarin johtamat joukot kukistivat Pompeiuksen ja senaatin joukot. Taistelu käytiin 9. elokuuta 48 eaa. sen jälkeen kun Caesar oli epäonnistunut piirittämään Pompeiuksen Epeiroksessa ja joutunut perääntymään Thessaliaan.

Farsaloksen taistelu
Osa Julius Caesarin kansalaissotaa
Farsaloksen ja muiden Julius Caesarin taistelujen sijainti.
Päivämäärä:

9. elokuuta 48 eaa.

Paikka:

Farsalos, Thessalia

Lopputulos:

Julius Caesarin voitto

Osapuolet

optimaatit

populaarit

Komentajat

Pompeius

Julius Caesar

Vahvuudet

50 000 legioonalaista, 4 200 apujoukkoja ja 4 000–7 000 liittolaisten ratsuväkeä

23 000 legioonalaista, 5 000–10 000 apujoukkoja ja 1 400 liittolaisten ratsuväkeä

Tappiot

6 000–10 000

1 200

Julius Caesarin kansalaissodan taistelut

Massilia - Ilerda - Utica - Bagradas - Dyrrhakhion - Farsalos - Ruspina - Thapsus - Munda

Joukot

Caesarilla oli mukanaan Gallian sodan veteraanit 10. legioona, 8. legioona, 9. legioona ja 12. legioona. Hänellä oli myös kansalaissotaa varten perustetut 1. legioona, 3. legioona ja 4. legioona. Pompeiuksella oli paljon enemmän joukkoja, mutta ne olivat huonommin koulutettuja kuin Caesarin veteraanit. Hänellä oli myös paljon enemmän ratsuväkeä.

Taistelujärjestys

Caesar

Caesar asetti joukkonsa kolmeen linjaan, joista viimeisestä hän muodosti vielä neljännen linjan reserviksi ottamalla yhden kohortin jokaisen legioonan kolmannesta rivistä. Caesarin vasemmalla puolella oli Enipeus-joki ja sillä siivellä joukkoja johti Marcus Antonius. Keskellä joukkoja johti Domitius Calvinus ja oikeaa siipeä taas Publius Sulla.

Pompeius

Pompeiuksen oikeaa siipeä johti Lucius Domitius Ahenobarbus. Vasenta siipeä johti Caesarin entinen legioonankomentaja Galliassa, Titus Labienus.

Taistelu

Aluksi Labienuksen ratsuväki löi vastassaan olleen vihollisen ratsuväen ajaen sen pakoon, mutta Caesarin neljäs linja sai vastahyökkäyksella lyötyä sen takaisin ja kierrettyä Pompeiuksen linjojen taakse samalla kun Caesarin pääjoukot alkoivat etenemään kohti vihollista. Kun Caesar näki tämän antoi hän määräyksen kolmannelle linjalle tukea jo taistelussa olleita joukkoja. Tämä mursi Pompeiuksen joukkojen vastarinnan. Pompeius itse pakeni taistelun jälkeen Egyptiin, jossa faarao Ptolemaios XIII murhautti hänet.

Lähteet
  • Adrian Goldsworthy: Rooman sotilasmahti, s. 182–183. Karisto oy, 2005. ISBN 951-23-4590-0.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.