Fantasiapelit

Fantasiapelit, viralliselta nimeltään Fantasiapelit Tudeer Oy, on suomalainen vuonna 1986 perustettu roolipelejä myyvä kauppaketju.[2] Liike sai alkunsa Lauri Tudeerin harrastustoiminnasta. Hän toi 1980-luvun alussa roolipelejä omatoimisesti maahan ja laati vuonna 1982 ensimmäisen myyntiluettelonsa.[3] Liike on 2010-luvulla yhä Suomen suurin roolipeliliike.[4]

Fantasiapelit Tudeer Oy
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1986
Kotipaikka Vantaa
Toimiala roolipelit
Liikevaihto Nousua 2,9 milj. € (2017)[1]
Tilikauden tulos Laskua -106 000 € (2017)[1]
Henkilöstö 24 (2017)[1]
Kotisivu www.fantasiapelit.com

Liike on erikoistunut rooli-, miniatyyri-, lauta-, kortti- ja strategiapeleihin. Nykyisin Fantasiapeleissä myydään runsaasti myös englanninkielistä genrekirjallisuutta ja sarjakuvia, ja se on Suomen suurin mangaa myyvä liikelähde?.

Fantasiapeleillä on myyntipisteet Helsingissä, Turussa, Tampereella, Joensuussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Kuopiossa. Tämän lisäksi Fantasiapeleillä on tukkumyyntiä kirja- ja pelikaupoille. Muutamissa Fantasiapelien liikkeissä myydään myös kuula-aseita.

Historia

Perustaminen

Veljekset Lauri ja Jyrki Tudeer alkoivat pelata roolipelejä vuonna 1978, kun Laurin lukiokaveri oli tilannut postimyynnillä Yhdysvalloista Dungeons & Dragons -roolipelin. Harrastus vei mukanaan, ja Lauri alkoi tilata pelejä ulkomailta myydäkseen niitä muille kiinnostuneille. Hän markkinoi pelejä muun muassa scifi-lehdissä Spin ja Portti sekä Mikrobitissä ja Soundissa, ja laati vuonna 1982 ensimmäisen myyntiluettelonsa A4-arkille. Tuollon suuri osa peleistä oli vielä D&D.tä.[5] Pelit hän pyrki tilaamaan suoraan tekijöiltä.[6]

Vuoden 1984 lopulla Tudeer oli myynyt pelejä jo yli 30 000 markan edestä, vuonna 1985 puolestaan 58 000 markalla. Yrityksen perustaminen tulikin ajankohtaiseksi. Yhdessä veljensä Jyrki Tudeerin sekä Timo Konttisen kanssa hän perusti kommandiittiyhtiö Fantasiapelit Tudeer Ky:n 16. tammikuuta 1986. Lokakuussa 1988 se muutettiin osakeyhtiöksi. Vuonna 1996 Lauri Tudeer alkoi täyspäiväisesti hoitaa yrityksen asioita, sitä ennen hän oli pitänyt varsinaiset päivätyönsä.[6]

Fantasiapelien ensimmäinen myymälä avattiin syyskuussa 1987 Helsinkiin Minna Canthin kadulle, ja se oli samalla myös Suomen ensimmäinen roolipelikauppa. Kysyntä oli ennakoitua suurempaa, joten pari kuukautta myöhemmin myymälä muutettiin isompiin tiloihin Runeberginkadulle.[6] Jyrki Tuuderin muutettua Turkuun opiskelemaan 1988 hän perusti sinne myymälän Rauhankadulle. Tampereen myymälä avattiin melko pian sen jälkeen, ja Fantasiapeleistä oli muodostunut kauppaketju. Oulun myymälä avattiin 1990.[7]

Roolipelien julkaisijaksi

1985–1995 roolipelaaminen kasvoi Suomessa, ja alalla kilpailtiin etenkin tunnettujen roolipelien käännöslisensseistä. Kauppaa tehtiin yhä useammin myymälöissä, jotka tarjosivat myös paikan pelaamista varten. Fantasiapelien suurin kilpailija vuosikymmenten vaihteessa oli Jari Paunan ja Eija Väinämön 1986 perustama Protocol Productions. Se aloitti toimintansa julkaisemalla Floppy Magazinea, Commodore 64 -diskettilehteä, mutta vuonna 1987 yritys perusti jo oman kauppansa, Game Worldin, City-käytävään. Protocol meni kuitenkin ulosottoon 1991 ja kauppa suljettiin samalla. Myös Suomalainen kirjakauppa myi vuodesta 1985 alkaen strategia-, rooli- ja miniatyyripelejä.[8]

1986 WSOY oli epäonnistunut saamaan D&D:n toisen version, Advanced Dungeons & Dragonsin, käännösoikeudet. Seuraavana vuonna WSOY:n kanssa D&D:n käännösoikeuksista kilpailivat sekä Fantasiapelit että Protocol. Niistä jälkimmäinen sai Paunan suoran yhteydenoton avulla lisenssin itselleen. 1988 Protocol julkaisikin säännöt suomeksi, ja vaikka käännös oli laadultaan epätasainen, se oli tärkeä askel Suomen roolipelialan kehitykselle. Fantasiapelit alkoi kiirehtiä saadakseen oikeuksia muiden tärkeiden roolipelien kääntämiseksi. Se saikin oikeudet Avalon Hillin RuneQuestiin sekä Game Designer's Workshopin Travelleriin, Twilight: 2000:een ja Space: 1889:ään. Yritys perusti ACE Pelit -yhtiön pelien kääntämistä varten. RuneQuestin suomennos myi noin 50 000 kappaletta.[9]

Kääntämisen lisäksi pelejä julkaistiin myös suomalaisten suunnitteljoiden pelejä. Suomalaisen roolipelisuunnittelun skenessä keskeinen hahmo oli Fantasiapelien Tampereen myymäläpäällikkö Risto Hieta. Hän kirjoitti Nordic-nimimerkillä MikroBittiin ”Peliluola”-palstaa, josta suuri yleisö luki ensi kertaa roolipeleistä. ACE Pelit kustansi hänen suunnittelemansa roolipelit Miekka ja Magian 1987, Rapierin 1989 ja Elhendin 1993. Fantasiapelit julkaisi myös Magus-nimistä roolipelilehteä, joka oli paitsi harraste- myös mainoslehti. Sen kilpailija oli Protocolin Sininen lohikäärme. Magus-lehden viimeinen numero julkaistiin 2001.[10]

Fantasiapelit ja Protocol kilpailivat myös tukkutoiminnassa. Kirjalito osti roolipelituotteita välitykseen yritysten kautta.[10]

Vuonna 1993 Helsingin myymälä siirtyi Velhonlinna-ostoskeskukseen Vuorikadulle, 1996 Kaisa-ostoskeskukseen ja 2014 Kaivopihalle.[6] Fantasiapelit laajentui 2000-luvun vaihteessa ympäri Suomea, sekä omia myymälöitä perustamalla että franschising-menetelmällä. Joensuun liike avattiin 1999, Jyväskylän 2002. Kuopioon 2005 perustettu myymälä suljettiin kannattamattona 2010, ja uusi avattiin franchising-kauppana. Kotkan 2011 perustettu liike muutti Lahteen 2013 ja se suljettiin samana vuonna.[11]

Valikoiman laajentamista

Pöytäroolipelien myynti alkoi vähentyä 1990-luvun puolivälissä, joten tuotevalikoimaa piti uudistaa. Miniatyyripelit alkoivat syrjäyttää pöytästrategiapelejä valikoimassa. Suureksi tulonlähteeksi muodostuivat keräilykorttipelit sekä Magic: the Gathering, jonka lisenssin Fantasiapelit hankki heti kun peli oli esitelty Gen Gonissa 1993. Ykköstuotteeksi 2000-luvun alussa tuli Pokémon-keräilykorttipeli, jonka lisenssin Fantasiapelit onnistui saamaan. Samalla myymälöihin otettiin myyntiin lisää mangaa ja muuta sarjakuvaa, mikä toi lisää nuorempaa asiakaskuntaa.[12]

2000-luvun alun jälkeen Fantasiapeleille oli tiedossa ongelmia. Pelaajakunta alkoi vanhentua ja internet-aikakauden kulutustavat poikkesivat entuudesta. Pokémon-kortit menettivät suosiotaan ja talouden lama painoi päälle vuosikymmenen loppua lähestyttäessä. 2010-luvulla liikeketju on tehnyt tasaisesti tappiota, pysyen pystyssä Magic: The Gatheringin ja Pokémonin menestysvuosista säästetyillä myyntituotoilla. Myymäläverkostoa on supistettu ja valikoimaa laajennettu. Harva enää ostaa kaupasta roolipelejä.[13]

Tunnustukset

Vuoden 2003 Ropeconissa Jyrki ja Lauri Tudeer saivat ensimmäisen Kultainen Lohikäärme -palkinnon. Vuonna 2004 sen sai Mika Laaksonen ja vuonna 2006 Risto Hieta, kaikki Fantasiapeleissä työskennelleitä. Historioitsija Louis Clercin mukaan palkinnot kertovat siitä, kuinka ”yhtiön menestys on riippunut ihmisistä, joilla on ollut samaan aikaan kykyä johtaa järkevästi liiketoimintaa, ja syvää tuntemusta ja kunnioitusta alakulttuuria kohtaan.” Clercin mukaan Fantasiapelit on ollut ”suurimpia nörttikulttuurin edistäjiä Suomessa”.[13]

Julkaisutoiminta

Fantasiapelit on maahantuonnin ja myynnin lisäksi myös kustantanut pelejä suomenkielisinä käännöksinä. Vuosina 1987–1994 julkaisutoiminta tapahtui Fantasiapelien omistajien perustamien Ace-Pelit Oy ja Finnish Game House -nimisten kustantamojen kautta[14], mutta 2000-luvulla he ovat julkaisseet pelejä itse. Ace-Pelit julkaisi myös roolipelilehti Magusta.

Ace pelit Oy:n julkaisemat roolipelit

Ace pelit Oy:n julkaisemat lauta- ja korttipelit
  • Sivilisaatio (1992)
  • Keski-Maan velhot keräilykorttipeli (1995)

Fantasiapelien julkaisemat lautapelit
  • King's Gate (2002)
  • Citadels (2006)
  • Space Hulk: Death Angel – korttipeli (2010)
  • Red November (2011)
  • Munchkin (2013)

Lähteet
  1. Fantasiapelit www.finder.fi. Viitattu 25.10.2018.
  2. Stenroos, Jaakko & Särkijärvi, Jukka (toim.); Clerc, Louis: ”Lohikäärmeen luolassa: Fantasiapelit Tudeer Oy 1980-luvulta 2010-luvulle”, Seikkailuja ja sankareita, s. 47. Tampereen museoiden julkaisuja, 2018. ISBN 978-951-609-931-9.
  3. Clerc, 49
  4. Clerc, 47
  5. Clerc, 48–49.
  6. Clerc, 50.
  7. Clerc, 53–54.
  8. Clerc, 50–51.
  9. Clerc, 51.
  10. Clerc, 51–52.
  11. Clerc, 54–55.
  12. Clerc, 55.
  13. Clerc, 59.
  14. Tudeer, Lauri: Roolipelit Suomessa. Riimukiwi, 1991, nro 3. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.12.2011.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.