Fanny Durack
Sarah Frances ”Fanny” Durack (27. lokakuuta 1889 Sydney, Uuden Etelä-Walesin siirtomaa – 20. maaliskuuta 1956 Sydney, Australia) oli australialainen uimari ja olympiavoittaja. Hän oli 1910-luvun menestyneimpiä naisuimareita ja voitti olympiakultaa Tukholman olympialaisissa 1912. Hän teki 12 maailmanennätystä, ja hänen menestyksensä vaikutti naisuinnin hyväksymiseen.
Fanny Durack | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 27. lokakuuta 1889 Sydney, Uuden Etelä-Walesin siirtomaa |
Kuollut | 20. maaliskuuta 1956 (66 vuotta) Sydney, Australia |
Uran tiedot | |
Laji | uinti |
Kilpauran kesto | 1906–1921 |
Saavutukset | |
Voitot | 1 olympiakulta |
Ennätykset | 12 maailmanennätystä |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Australaasia | |||
Naisten uinti | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Tukholma 1912 | 100 m vapaauinti |
Elämä
Nuoruus ja uintiuran alku
Fanny Durack syntyi Sydneyssä vuonna 1889 irlantaisille vanhemmille. Hänen isänsä oli majatalonpitäjä Thomas Durack ja äitinsä Mary Mason. Fanny oli perheen kuudes lapsi ja kolmas tytär.[1]
Durack alkoi kilpailla jo kouluiässä. Hän harjoitteli vain rintauintia, joka oli ainoa uintilaji, jossa oli Australiassa naisille tarkoitettuja kilpailuja. Uuden Etelä-Walesin osavaltionmestaruuden hän voitti vuonna 1906. Durack opetteli vuoteen 1911 mennessä kroolitekniikan.[1]
Olympialaiset ja maailmanennätyksiä
Miesten ja naisten uintikilpailut oli erotettu Australiassa erillisiin kilpailuihin. Uuden Etelä-Walesin amatööriurheiluliitto oli kieltänyt naisilta tulemisen kilpailuihin, joissa edes oli läsnä miehiä.[1] Kun Durack teki olympiavuoden 1912 alussa maailmanennätykset 100 ja 220 jaardin vapaauinnissa ja aivan hänen perässään ui myös Mina Wylie, Australiassa alkoi julkisessa keskustelussa esiintyä vaatimuksia naisten lähettämiseksi Tukholman olympialaisiin.[2]
Pitkällisen väännön jälkeen uintiliitto salli naisuimareiden kilpailla samoissa kilpailuissa kuin miestenkin. Liitto vaati kuitenkin, että jonkun tahon oli maksettava naisuimareiden kilpamatkan.[2] Viihdeyrittäjä Hugh D. McIntoshin vaimo järjesti keräyksen, minkä ansiosta Durak ja Wylie pääsivät olympialaisiin.[1]
Durack osallistui Tukholmassa 100 metrin vapaauintiin, joka oli naisten ainoa yksilömatka. Durackin alkuerän aika 1.19,8 oli uusi maailmanennätys. Loppukilpailussa hän voitti olympiakultaa ja Mina Wylie sijoittui hopealle.[1] Durack oli Tukholman olympialaisten ainoa australialainen kultamitalisti.[2]
Durack teki vuosien 1912–1918 aikana 12 maailmanennätystä. 100 jaardilla hänen aikansa oli 1.06 minuuttia, 100 metrillä 1.16,2 ja mailin matkalla 26.08 minuuttia.[1] Hän piti maailmanennätyksiä hallussaan useamman vuoden. 100 jaardin vapaauinnin ennätys oli hänellä 1912–1921, 100 metrin vapaauinnin 1912–1920, 220 jaardin vapaauinnin 1915–1921, 500 metrin vapaauinnin 1915–1917 ja mailin 1914–1926.[3]
Uran lopetus
Durackin menestyksen ansiosta hänet kutsuttiin useille kiertueille Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Durack ja Wylie joutuivat Yhdysvalloissa 1919 riitoihin Amateur Athletic Unionin kanssa. Yhdysvaltalaisjärjestö uhkasi viedä heidän amatööristatuksensa, kun he kieltäytyivät uimasta, jos heidän managerin menoja ei korvattaisi.[1]
Antwerpenin olympialaiset 1920 jäivät Durackilta väliin sairastelun takia.[1] Ensimmäinen maailmansota oli estänyt vuoden 1916 kisojen järjestämisen, ja Durack harjoitteli kovaa Antwerpenin kisoja varten.[4] Häneltä poistettiin ennen olympialaisia umpisuoli, ja hän sairastui vielä sen jälkeen lavantautiin ja keuhkokuumeeseen. Durack ilmoitti tammikuussa 1921 lopettavansa kilpauransa.[1]
Yksityiselämä
Durack meni vuonna 1921 naimisiin hevostenkouluttaja Bernart Gatelyn kanssa. Hän jatkoi kuitenkin uinnin parissa ja valmensi nuoria lapsia.[1]
Durack kuoli vuonna 1956 kotonaan Sydneyn Stanmoren alueella. Hän kuoli syöpään, ja hänet haudattiin Waverleyn hautausmaan katoliseen osaan.[1]
Tunnustukset ja merkitys
Uinnin kansainvälinen kunniagalleria kutsuu Durackia ensimmäiseksi suureksi naisuimariksi. Hän käytännössä hallitsi naisuintia noin kahdeksan vuoden ajan, ja hänet valittiin kunniagalleriaan vuonna 1967.[3] Australian urheilun kunniagalleriaan hänet valittiin 1985.[4]
Frank Durack luovutti vuonna 1957 siskonsa kultamitalin Australian hallitukselle, ja se on sijoitettu sen jälkeen Canberraan Australian kansalliskirjastoon.[1]
Lähteet
- King, Helen: Durack, Sarah (Fanny) (1889–1956) Australian Dictionary of Biography. National Centre of Biography, Australian National University. Viitattu 29.4.2018. (englanniksi)
- Gordon, Harry: Fanny Durack Australian Olympic Committee. Viitattu 29.4.2018. (englanniksi)
- Fanny Durack (AUS) International Swimming Hall of Fame. Viitattu 29.4.2018. (englanniksi)
- Sarah 'Fanny' Durack - Swimming Sport Australia Hall of Fame. Arkistoitu 30.4.2018. Viitattu 29.4.2018. (englanniksi)