Fangasso

Fangasson kunnan pinta-ala on 1 200 neliökilometriä[2]. Se rajoittuu koillisessa Tominianin piirin Ouanin ja Timissan, kaakossa Lanfialan ja Koulan, lounaassa Tominianin, lännessä Sanin piirin Ténén ja Baramandougoun sekä luoteessa Moptin alueen Djennén piirin Dandougou Fakalan kuntiin[3][4].

Maisemaa leimaavat kukkulat, tasangot ja kuivat laaksot. Maaperä kärsii eroosiosta.[5] Pysyviä vesistöjä ei ole[6]. Kasvillisuus on kuivuuden ja ihmisen toiminnan vahingoittamaa ruohoaroa, jossa kasvaa paikoittain pensaita ja puita[7].

Seutu kuuluu Sahelin vyöhykkeeseen. Kuiva ja viileä kausi kestää marraskuusta helmikuuhun, kuiva ja kuuma kausi maaliskuusta toukokuuhun ja sadekausi kesäkuusta lokakuuhun. Vuotuinen sademäärä on 700 millimetriä.[6]

Kuntaan kuuluu 42 kylää[1]. Asukkaista 81,4 % on boboja, 10,6 % markoja ja 6,9 % fulbeja. Yleisimmät kielet ovat bobo ja bambara. Lähes puolet väestöstä harjoittaa perinteistä uskontoa. Lisäksi on kristittyjä ja muslimeja.[8]

Nuoriso hakeutuu ansiotöihin ja opiskelemaan kaupunkeihin. Monet perheet ovat muuttaneet Office du Nigerin riisinviljelyalueelle.[9]

Fangasson ohi kulkee päällystetty maantie RN6, jota pitkin pääsee Moptiin ja Ségouun sekä edelleen Bamakoon. Kylien väliset reitit ovat vaikeasti liikennöitävissä varsinkin sadekaudella.[10]

Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely ja karjanhoito. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra, fonio, maapähkinä, riisi, maapapu, lehmänpapu, maissi ja seesami. Naiset viljelevät puutarhoissaan vihanneksia. Suurin osa tuotannosta menee omaan kulutukseen. Myyntituotteita ovat maapähkinä, seesami ja salottisipuli.[11]

Kotieläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, siipikarja sekä vähäisemmässä määrin aasit ja hevoset. Laiduntamiseen ja transhumanssiin perustuvaa karjanhoitoa harjoittavat varsinkin fulbet.[12] Naiset kasvattavat sikoja[13]. Keräilyn kohteena ovat voipuun ja tamarindin siemenet ja apinanleipäpuun hedelmät. Käsityöläiset muokkaavat metallia, valmistavat saviastioita ja punovat palmunlehtimattoja ja koreja. Kalastuksen, metsästyksen ja mehiläistenhoidon merkitys on vähäinen.[14]

Fangasson torilla pidetään kerran viikossa vilkkaat markkinat. Myyntiartikkeleita ovat elintarvikkeet, karja ja pienet tehdastavarat. Kylissä on 17 kauppaa, kaksi karjatarhaa, kaksi säästökassaa, 12 myllyä ja kymmenen puimakonetta.[15]

Kunnassa toimii kuusi julkista alakoulua, 14 kyläkoulua ja yksityinen katolinen alakoulu. Fangassossa on julkinen ja Togon kylässä katolinen yläkoulu. Lisäksi on kuusi paikallisilla kielillä toimivaa lukutaitokeskusta sekä neljä koulutus- ja kehittämiskeskusta (CED).[16]

Fangassossa ja Togossa on terveyskeskukset, jotka käsittävät sairastuvan, synnytyslaitoksen ja lääkevaraston. Niiden henkilöstö koostuu sairaanhoitajista ja avustajista, eikä kummassakaan ole lääkäriä. Yleisimmät sairaudet ovat malaria, ripulitaudit ja akuutit hengitystieinfektiot.[17]

Vesihuolto käsittää joukon perinteisiä ja nykyaikaisia kaivoja sekä 51 käsikäyttöistä porakaivoa, joista vain 31 on toimintakelpoisia. Keskuskylän vesijohto on myös epäkunnossa.[18] Kunnassa on Malitelin ja Orangen matkapuhelinverkot, mutta ei sähköverkkoa[10].

Kylissä on kirkkoja ja moskeijoita, mutta ei mitään kulttuuripalveluita tai kunnollisia liikuntapaikkoja[19].

• Situation de reference de la commune de Fangasso geradsn.org. 2010. Arkistoitu 22.2.2018. Viitattu 21.2.2018.