Falunin kunta

Falunin kunta (ruots. Falu kommun) on Taalainmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Taalainmaahan. Kunnan keskustaajama on Falun.[3]

Falunin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Taalainmaan lääni
Maakunta Taalainmaa
Keskustaajama Falun
Kuntakoodi 2080
Pinta-ala  ([1])
  Maa 2 040,27 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 59 528
  Väestötiheys 29,1 as./km²









Vanha pitäjäjako nykyisten Borlängen ja Falunin kuntien alueella. Pitäjien nimet on kirjoitettu pienellä, vuoden 1952 kuntien nimet suuremmalla ja nykypäivän kuntien nimet kaikkein suurimmalla. Roosa viiva tarkoittaa kuntarajoja 1950–1970-luvuilla ja punainen nykyisiä kuntarajoja.

Kunnan maapinta-ala on 2 040,27 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 59 528 henkeä (31.12.2020).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 59,75 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 2,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Aspeboda liitettiin Stora Kopparbergin maalaiskuntaan. Muut viisi maalaiskuntaa ja Falunin kaupunki jäivät uudistuksessa ennalleen. Vuonna 1967 Stora Kopparbergin ja Vikan maalaiskunnat liitettiin Falunin kaupunkiin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin Falunin kunta yhdistämällä kaupunki sekä Bjursåsin, Envikenin, Sundbornin ja Svärdsjön maalaiskunnat.

Vaakuna

Nykyinen vaakuna on entisen Falunin kaupungin vaakuna. Myös kuudella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys

Falunin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
 
41 926
1955
 
43 841
1960
 
45 004
1965
 
45 496
1970
 
46 572
1975
 
47 650
1980
 
50 597
1985
 
51 653
1990
 
53 748
1995
 
55 088
2000
 
54 426
2005
 
55 274
2010
 
56 044
2015
 
57 062
2020
 
59 528
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
 %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 5 206 9,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 1 294 2,3
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 3 505 6,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 47 057 82,5

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 625 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 637 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 190 560 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 73 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 20,0 %
  • 18–64-vuotiaat: 60,3 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 19,6 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,8 1,9
  jalostus 17,1 19,3
  palvelut 80,3 77,9
  tuntematon 0,8 0,9
  Työpaikkoja ja työllisiä 26 965 26 580
  työpaikkaomavaraisuus 101,4

Taajamat

Kunnassa on 12 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 82,8 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 9 645 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Falun37 291
2Bjursås1 839
3Grycksbo1 825
4Svärdsjö1 251
5Sundborn762
6Linghed618
7Enviken609
8Sågmyra546
9Bengtsheden530
10Vika445
11Danholm440
12Toftbyn243

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

  • Bäckehagen
  • Korsgården
  • Korsnäs
  • Lumsheden
  • Vintjärn
  • Övertänger

Luettelossa mainituista taajamista Korsgården ja Korsnäs ovat sittemmin kasvaneet yhteen Falunin taajaman kanssa.[17]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

  • Andersbo + Sågsbo
  • Aspeboda
  • Bergsgården
  • Björsberg
  • Blixbo (södra delen)
  • Blixbo norra och Baggärdet
  • Boränget Sveden
  • Böle
  • Enviksbyn
  • Gopa
  • Hobborn + Boda
  • Hökviken
  • Järgarvet
  • Karlsbyheden + Finngärdet
  • Klockarnäs
  • Kniva
  • Kvarntäkt
  • Kårtäkt
  • Larsarvet
  • Lumsheden
  • Nygården
  • Näset
  • Olsbacka + Åkern + Karlsvik
  • Rexbo + Morsveden + Svedjelund
  • Skuggarvet
  • Slaggen
  • Smedsbo
  • Strand
  • Stråtenbo
  • Stråtjärn + Gunnarsbo
  • Sörbo västra
  • Vintjärn
  • Yttertänger
  • Östantjärna + Färnviken
  • Österbyn + Östansjö
  • Österå
  • Övertänger

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

  • Böle
  • Lustebo
  • Ramsnäs
  • Stensarvet
  • Svartnäs
  • Trumsveden

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Falunin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]

  • Falu Norra (31 valtuutettua)
  • Falu Södra (30 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Falunin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[21]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 8 9 11 14 14 12 15 9 11 9 12 15 13 12 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 19 18 16 12 10 9 8 7 5 6 7 5 7 10 {{{c2022}}}
  Liberaalit 6 7 6 4 8 8 6 4 3 5 4 2 4 2 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 2 4 2 4 3 3 2 1 3 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 2 2 4 3 4 4 3 4 4 4 3 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 26 25 25 26 25 23 22 24 20 23 23 23 20 17 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 2 2 3 3 2 3 2 3 6 5 3 4 5 7 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 5 6 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 1 8 8 7 5 4 2 1 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[22] 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit

Kartta Falunin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Aspebodan piiri
  • Bjursåsin piiri
  • Envikenin piiri
  • Falunin Kristinen piiri (Falu Kristine distrikt)
  • Grycksbon piiri
  • Hosjön piiri
  • Stora Kopparbergin piiri
  • Sundbornin piiri
  • Svärdsjön piiri
  • Vikan piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Falu Kristine
  • Grycksbo
  • Stora Kopparberg
  • Aspeboda
  • Vika-Hosjö
  • Sundborn
  • Svärdsjö
  • Enviken
  • Bjursås

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Aspeboda
  • Bjursås
  • Enviken
  • Falu Kristine
  • Grycksbo kbfd
  • Hosjö
  • Stora Kopparberg (Kopparberg)
  • Stora Kopparbergs kbfd (Kopparbergs kbfd)
  • Sundborn
  • Svartnäs
  • Svärdsjö
  • Vika

Kirkot

Lähteet

  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.12.2021. (ruotsiksi)
  3. Falun Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 25.5.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  21. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.12.2021. (ruotsiksi)
  22. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  23. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.