Fairbanks

Fairbanks sijaitsee Tananajoen sivujoki Chenan varrella noin 580 kilometriä Anchoragen kaupungista pohjoiseen. Napapiiri sijaitsee noin 160 kilometriä Fairbanksistä pohjoiseen.[1] Fairbanks on Alaskan keskiosien suurin asutuskeskus ja Alaskan toiseksi suurin kaupunki Anchoragen jälkeen.[2]

Fairbanks valokuvassa vuodelta 1903.

Näkymä kaupunkiin vuonna 1955.

Nykyisen Fairbanksin alueen alkuperäisasukkaita olivat athabasca-kieliä puhuneet intiaanit.[1] Varsinainen kaupunki perustettiin vuonna 1901, kun kapteeni E. T. Barnette perusti kauppa-aseman Chenajoen varrelle. 22. heinäkuuta 1902 italialainen kullanetsijä Felix Pedro löysi kultaa noin 20 kilometriä Fairbanksistä. Löytöä seurasi kultaryntäys, jonka aikana Barnetten kauppa-asemasta muodostui kullankaivajien keskus. Syntynyt asutuskeskus nimettiin indianalaisen senaattori Charles Fairbanksin mukaan. Kaupungin aseman Fairbanks sai vuonna 1903 Barnettesta tuli kaupungin ensimmäinen pormestari.[2]

Kultaryntäyksen ollessa huipussaan vuonna 1910 Fairbanksissä oli 3 541 asukasta, minkä lisäksi kaupungin pohjoispuolella eli noin 6 000 kullankaivajaa. Kullan merkitys alkoi kuitenkin vähetä ensimmäisen maailmansodan aikana. Kaupungin asukasluku laski, mutta se nousi ennalleen Alaska Railroad -rautatien rakentamisen myötä. Vuonna 1922 Fairbanksissä perustettiin college, josta kasvoi myöhemmin Alaskan yliopisto Fairbanksissä ja toisen maailmansodan aikana kaupunkiin rakennettiin maantie.[2] Neuvostoliittoon Lend-Lease-ohjelman aikana kuljetetut lentokoneet kulkivat Fairbanksin kautta.[1] Sodan aikana perustettiin myös Eielsonin lentotukikohta ja nykyinen Fort Wainwrightin sotilastukikohta. Vuonna 1959 Alaskasta tuli oma osavaltionsa.[2]

Elokuussa 1967 Fairbanksiä hävitti äkillinen tulva. 95 % kaupungin rakennuksista jäi veden valtaan. Kaupunki toipui kuitenkin hävityksestä ja kun lähistöltä löydettiin öljyä vuonna 1968 se alkoi kasvaa uudelleen. Öljyn löytymisen myötä alettiin rakentaa Trans-Alaskan öljyputkea, joka toi mukanaan suuren kasvuvaiheen. Vuonna 1977 kaupungin asukasluku oli arviolta 70 000, mutta putken rakennusvaiheen valmistumisen jälkeen asukasluku pieneni nopeasti. Tilanne parani hieman valtion sijoitusten myötä, mutta öljyn hinnan romahtaminen 1980-luvun keskivaiheilla aiheutti jälleen kierteen alaspäin. Talous on sittemmin toipunut jonkin verran, mutta esimerkiksi työttömyysaste oli vielä 2000-luvulla suhteellisen korkea.[2]

Trans-Alaskan öljyputki.

Fairbanks on yksi Alaskan öljyteollisuuden logistisista keskuksista. Muita merkittäviä talouden aloja ovat puuteollisuus, kaivosteollisuus ja turkiskauppa. Talouteen vaikuttavat myös turismi ja läheiset sotilastukikohdat.[1]

Kotitalouksien keskimääräiset vuosittaiset ansiot Fairbanksissä aikavälillä 2012–2016 olivat 56 306 USD ja henkilöä kohden 27 742 USD. 11,6 % väestöstä eli köyhyysrajan alapuolella.[3]

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Fairbanksin asukasluku oli 31 535 ja vuoden 2016 arvion mukaan 32 751. Kaupungin asukkaista 66,3 % oli taustaltaan valkoisia, 10 % kuului kahteen tai useampaan rotuun, 8,5 % oli afroamerikkalaisia, 7,3 % intiaaneja ja 4,8 % aasialaisia. Latinoja mistä tahansa rodusta oli 11,8 %. 16,5 % kaupungin asukkaista puhui kotonaan jotakin muuta kieltä kuin englantia.[3]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fairbanks Wikimedia Commonsissa