Fabergén mestarit

Fabergén mestari oli taitava käsityöläinen, joka omisti oman työpajan ja valmisti koruja, hopeaa tai taide-esineitä Fabergélle Pietarissa. Useimmat Fabergén mestarit olivat suomalaisia.

Fabergén 24 mestarista suomalaisia oli 14, myös lähin työtoveri Hiskias Pöntinen (Pendin). August Holmström oli Fabergén ensimmäinen jalokiviseppämestari, ja Erik August Kollin Fabergén johtava mestari vuosina 1870–1886. Suomalaisten lähisukukansaan, lyydiläisiin, kuulunut Mihail Perhin[1] toimi jalokiviseppämestarina vuosina 1886–1903 ja suomalainen Henrik Wigström vuodesta 1903 alkaen. Yhtiö suljettiin vuonna 1917 vallankumouksen vuoksi, ja vuonna 1920 Carl Fabergé saapui Sveitsiin ja kuoli.[2]

Fabergen 52 (keisarillisesta) pääsiäismunasta 27 oli suomalaisten tekemiä, kaksi ensimmäistä Erik Kollinin.[3]

Kun Carl Fabergé otti isänsä ja kultaseppämestari Hiskias Pöntisen yhtiökumppaneina perustaman Fabergén yrityksen kokonaan johtoonsa mestarinsa, osakas Pöntisen kuoleman (1881) jälkeen, sen tuotanto kasvoi niin nopeasti, että Carl ja hänen veljensä Agathon Fabergé eivät pystyneet hoitamaan kaikkia verstaita itse. Siksi he päättivät perustaa riippumattomia työpajoja. Näiden omistajat sitoutuivat työskentelemään vain Fabergélle, joka toimittaisi valmistettavien esineiden luonnokset ja mallit. Yritys ei hyväksyisi mitään, ellei joko Carl tai hänen nimitetty varajäsenensä olisi hyväksynyt sitä. Fabergé työllisti myös omia suunnittelijoitaan. Tiedämme kuitenkin myös François Birbaumin vuonna 1919 kirjoitetuista muistelmista (Birbaum oli Fabergén pääsuunnittelija vuosina 1896–1917), että Carl suunnitteli myös itse.

Työmestarit johtivat käsityöryhmiä ja vastasivat yrityksen suunnittelijoiden suunnittelemien teosten toteutuksesta. Fabergélle työskentelivät monet kaikkein taitavimmista kultaseppistä ja jalokivisepistä.

Kun Carl palasi kahdeksanvuotiselta opiskelumatkaltaan Keski-Euroopasta Fabergén liikkeeseen Pietariin vuonna 1872, hänen isänsä luotettu työmestari ja yhtiökumppani, suomalainen Hiskias Pöntinen, toimi hänen mentorinaan ja tutorinaan. Vuonna 1882 Carl Fabergé sai mestarin arvon.

Liiketoiminta oli jaettu useisiin työpajoihin, joista jokaisella oli oma erikoisuutensa. Pääsiäismunien lisäksi työpajoissa valmistettiin myös pöytähopeita, koruja ja veistoksia. Eniten Fabergén munien valmistuksesta vastuussa olivat korumestarit Michael Perchin ja suomalainen Henrik Wigström. Vuonna 1860 syntyneestä Perchinistä tuli Fabergén talon johtava työmestari vuonna 1886 ja hän johti munien tuotantoa vuoteen 1903 asti. Niissä munissa, joista hän oli vastuussa, on hänen MP-merkinnät (MP- Michael Perchin). Kaikissa vuoden 1903 jälkeen tehdyissä signeeratuissa munissa on Henrik Wigströmin HW-merkki. Kaikkia munia ei leimattu, joten muut kultasepät ovat saattaneet valvoa joidenkin munien tuotantoa. Kaiken kaikkiaan työmestareita on ollut yli 40.

Luettelo Fabergén työmestareista

(Lista ei ole täydellinen.)

  • Ensimmäinen hopea-artteli (1909–1912). Eläköityessään Fabergén hopeaseppä Julius Rappoport lahjoitti pajansa työntekijöilleen. Fabergé tilasi tältä työosuuskunnalta hopea-esineitä, mutta parin riitaisan vuoden jälkeen artteli lakkasi toimimasta tuotannon kallistuttua ja laadun heikennyttyä. Merkintä tuotteissa: "1CA" ('ICA').
  • Aarne, Johan Viktor (1863–1934), suomalainen mestari, emaloituja kulta- ja hopeaesineitä. Merkintä: "VA" kyrillisenä ('BA').
  • Armfelt, Karl Gustaf Hjalmar (1873–1959) suomalainen mestari, teki emaloituja esineitä Fabergélle vuoteen 1916 asti. Merkintä: "Ja A" kyrillisenä (ЯA).
  • Gurianov, Andrei Gerasimovich, jatkoi Wilhelm Reimerin kuoltua noin 1898 tämän pajan toimintaa. Merkintä: "AG" kyrillisenä (AГ).
  • Hollming, August Frederik (1854–1915), syntymäpaikka Loppi, Suomi. Suomalainen työmestari, työskenteli Fabergé vuodesta 1880. Merkintä: "A*H".
  • Holmström, Albert Woldemar (1876–1925), Pietarissa syntynyt August Wilhelm Holmströmin poika. Merkintä: "AH" eli sama kuin isällään.
  • Holmström, August Wilhelm (1829–1903), Helsingissä syntynyt mestari. Gustav Fabergé nimitti hänet pääjalokivisepäksi vuonna 1857. Merkintä: "AH".
  • Kollin, Erik August (1836–1901), suomalainen, Fabergén johtava mestari 1870-1886 asti. Merkintä: "E.K."
  • Krijitski, Konstantin (1858–1911), ukrainalainen maisemamaalari ja taiteilija. Maalasi miniatyyrejä Kaukasuksen munaan vuonna 1893 ja "Tanskan linnat" -munan vuonna 1890.
  • Mayer, Victor (1857–1946), saksalainen jalokiviseppä, jonka Victor Mayer -yritykseltä Carl Fabergén emigranttipoikien Pariisin-yhtiö Fabergé & Cie tilasi koruja 1920-luvulta alkaen. a German jewelry manufacturing company that was appointed work master first by Fabergé & Cie in 1979 and then by the Unilever company in 1989. Merkintä: "Fabergé Paris, Victor Mayer, tuotantovuosi" tai toisen lähteen mukaan "VM"
  • Mickelson, Anders (1839–1913), suomalainen mestari, joka teki kultaisia sikarikoteloita ja pieniä emaloituja esineitä. Merkintä: "AM"
  • Nevalainen, Anders/Antti (1858–1933), suomalainen mestari. Merkintä: "AN"
  • Nykänen (Niukkanen), Gabriel (1854–1921), suomalainen mestari Pieksämäeltä. Hänellä oli 1880-luvulla itsenäinen työpaja osoitteessa Kazanskaya-katu 39, Pietari. Vuonna 1889 hänestä tuli Fabergén mestari. Hän teki pieniä kultaesineitä, emaloituja kehyksiä ja kultaisia sikarikoteloita. Merkintä: "GN" latinalaisin aakkosin
  • Pendin, Hiskias (1823–1881) (Peter Hiskias Pöntinen). Fabergén perustaja Gustav Fabergén yhtiökumppani, suomalainen mestari, osakas ja liikkeen johtaja ennen Carlin johtaja-aikaa. Oppipoika Pietarissa 1833, jalokiviseppä 1840, Fabergén osakas 1842. Koulutti Carlin kultasepäksi ja auttoi yhtiön johtamisessa tämänkin aikana, kuolemaansa asti.
  • Perchin, Michael (Mihail Jevlampijevitch Perchin) (1860–1903) Fabergén tunnetuin mestari. Vastuussa keisarillisten pääsiäismunien valmistuksesta vuodesta 1885 tai 1886 kuolemaansa 1903 asti. Hänen leimansa on tuon ajan kaikissa munissa ensimmäistä lukuun ottamatta. Vaikka hänet harjoitti Fabergén johtava mestari Erik Kollin, Perchinin myöhemmässä työssä on Rokokoon ja Ludvig XV:n tyylien elementtejä. Merkintä: "M.P." kyrillisin kirjaimin
  • Pihl, Alma (1888 Moskova – 1976 Helsinki), toinen kahdesta naissuunnittelijasta ja tunnetuimpia Fabergén suomalaisia suunnittelijoita ja mestareita. Hän oli Oskar Pihlin sisar, August Wilhelm Holmströmin Fanny-tyttären tytär ja korusuunnittelija Aline Holmströmin sisarentytär. Aloitti Fabergélla vuonna 1909 itseoppineena suunnittelijana. Suunnitteli kuuluisan Talvimunan vuonna 1913 ja Mosaiikkimunan vuonna 1914. Nykyään Mosaiikkimuna kuuluu Britannian kuningatar Elisabetin kokoelmiin. Hänen koruistaan kuuluisin on lumihiutalekokoelma.
  • Pihl, Knut Oskar (1860 Pohja – 1897) oli Fabergén jalokiviseppämestari. Räätäli-isän köyhyyden vuoksi (Knut) Oskar lähti kuusivuotiaana menestyksekkään lapsettoman kelloseppäsetänsä oppiin Pietariin mutta päätyi August Wilhelm Holmströmin oppilaaksi ja valmistui mestariksi vuonna 1887. Samana vuonna tämä lahjakas mestari päätyi Fabergén Moskovan-pajan perustajaksi ja mestariksi ja nai sitä ennen Homströmin Fanny-tyttären. Viidestä lapsesta kahdesta tuli korutaiteilijoita. Hänen pajassaan tehtiin muun muassa jalokivi- ja kultakoruja tilaustyönä suuri rintakoru keisari Nikolai II:lle.
  • Pihl, Oskar W. (1890 Moskova – 1957 Helsinki), suomalainen Fabergen päämestari ja Alma Pihlin veli, August Wilhelm Holmströmin tyttärenpoika. Teki pieniä koruja, kuten solmioneuloja. Merkintä: "OP".
  • Prakhov, Adrian (1846–1916) maalasi ikonin Kristuksen ylösnousemuksesta "Punainen risti" -munaan (1915).
  • Rappoport, Julius Alexander, alkujaan Isak Abramovich (1851–1917), Kosnovista, Liettuasta. Fabergén tärkein suurten hopea-esineiden, hopea-astioiden ja pienten eläinhahmojen toimittaja Pietarissa. Merkintä: "I.R." kyrillisenä (I.P.).
  • Reimer, Wilhelm Karl (kuoli noin 1898), syntyi Riiassa/Pärnussa. Ensimmäisiä Gustav Fabergén mestareita. Seuraaja Alexander Gurjanov. Teki pieniä emali- ja kultaesineitä. Merkintä: "W.R"
  • Ringe, Philip Theodor, (1824–1894) Riiasta. Oma paja 1893. Teki emaloituja kulta- ja hopeaesineitä. Hänen leskensä His Anna Karlovna Ringe (1840–1912) jatkoi yrityksen toimintaa. Merkintä: "T.R"
  • Rückert, Feodor (1840-1917) from Alsacesta, Ranskasta. Mestari Moskovassa. Teki Fabergélle soluemalikoristeltuja esineitä. Merkintä: "F.R." kyrillisenä (Ф.Р.)
  • Schramm, Edward (1850 – ennen 1899). Saksalaissyntyinen Fabergén mestari. Teki sikarikoteloita ja pieniä kultakoruja.
  • Soloviev, Vladimir/Vassily Fjodorovitš. Teki Englantiin vietyjä emaliesineitä Fabergélle. Erikoistui emaloituihin kulta- ja hopeakyniin. Merkintä: "VS" kyrillisenä ('BC')
  • Tillander, A., oli suomalainen perheyritys, jonka omistaja ja johtaja oli Alexander Edvard Tillander, isä (1837–1918) ja Alexander Theodor Tillander, poika (1870–1943). Vallankumouksen myötä yritys siirtyi Helsinkiin, jossa nykyään on neljä erinimistä jälkeläisten perustamaa Tillander-yhtiötä.
  • Thielemann, Alfred Rudolf (1870 Pietari – 1909 Pietari). Myös häenn isänsä Carl Rudolf (k. 1910) ja veljensä Otto (k. 1914) olivat kultaseppiä. Fabergén koruseppä vuodesta 1880. Tuotti pieniä koruja. Hänen työtään jatkoi hänen poikansa Karl Rudolph Thielemann. Merkintä: "AT"
  • Wigström, Henrik (1862–1923), suomalainen mestari. Hänestä tuli Fabergén päämestari Michael Perchinin kuollessa 1903. Tällöin hänelle siirtyi vastuu keisarillisista pääsiäismunista. Wigström oli erityisen taitava suunnittelemaan sikarikoteloita, kehyksiä ja figuriineja, joita tuottettiinkin paljon yrityksen parhaina vuosina. Hänen tyylissään oli Ludvig XVI:n ja empiren vivahteita. Merkintä: "H.W."
  • Alexander Väkevä (1870–1957), suomalainen mestari, Stefan Wäkevän poika. Merkintä: "A.W"
  • Konstantin Väkevä (1868–1902), suomalainen mestari, Stefan Wäkevän poika. Merkintä: "K.W"
  • Wäkevä, Stefan (1833–1910), suomalainen mestari vuodesta 1856. Hänen ja hänen poikansa (Alexander Väkevä) nimikirjaimet löytyvät monista Fabergén hopeaesineistä. Hän erikoistui suuriin hopeaesineisiin ja hopea-astioihin. Merkintä: "S.W"
  • Zehngraf, Johannes (1857–1908), tanskalaissyntyinen hoviminiatyristi ja pääminiatyyrimaalari Fabergélla. Hän koristeli Laakson kukat -munan.
  • Vassily Zuiev (aktiivinen 1908–1917) ehkä oli Zehngrafin seuraaja pääminiatyyrimaalarina. Hän maalasi emali- ja norsunluuesineitä sekä Viidennentoista vuosipäivän munan.

Viitteet
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.