Fa D’ambu
Fa D’ambu tai Fá d’Ambô (”Ano Bomin kieli”[1]) on pääasiassa Päiväntasaajan Guineaan kuuluvalla pienellä Annobónin (port. Ano Bom) saarella puhuttava kieli.[2] Fa D’ambu on kreolikieli, joka pohjautuu portugalin kieleen.[1]
| Fa D’ambu | |
|---|---|
| Muu nimi | Fá d'Ambô, Annobonense, Annobonés, Annobonese |
| Tiedot | |
| Alue | Pääasiassa Annobón, mutta muutamia puhujia myös Biokolla (Päiväntasaajan Guinea). |
| Puhujia | 3 100 (1999) |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | Kreolikieli |
| Kieliryhmä | Portugalin kreolit |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | cpp |
| ISO 639-3 | fab |
| ISO 639-3 | fab |
|
Ohje
|
|
Ethnologuen mukaan kielellä oli vuonna 1999 yhteensä 3 100 puhujaa, joista 2 000 oli Annobónilla ja 500 pääkaupungissa Malabossa ja Biokon saarella. Muutamia puhujia on myös Päiväntasaajan Guinean mantereen puoleisella alueella ja Espanjassa. Kieltä käytetään niin Annobónilla kuin Malabossakin, vaikka espanja onkin maan hallinnon ja koulutuksen kieli. Annobónilla puhuttava Fa D’ambu eroaa hieman pääkaupungissa Malabossa puhutusta.[2]
Piirteet
Fa D’ambulla on yhteiset juuret läheisillä São Tomén ja Príncipen saarilla puhuttavien portugaliin pohjautuvien kreolien, angolarin, príncipen kreolin (myös lung’iye) ja sãotomén kreolin (myös forro, santome), kanssa.[1] Fa D’ambulla on esimerkiksi sãotomén kreolin kanssa 62,5-prosenttisesti yhteinen sanasto. Fa D’ambun sanastosta kymmenen prosenttia tulee espanjan kielestä ja lisäksi kieli on saanut vaikutteita Biokolla puhuttavasta englantiin pohjautuvasta Fernando Pon kreolista.[2] Afrikkalaiskielten fonologiset säännöt ovat muokanneet Fa D’ambua voimakkaasti ja kielessä on huomattava määrä sanoja, joiden alkuperä on Afrikan mantereella puhuttavissa kielissä. Fa D’ambussa näkyy selvästi Nigerian kielten vaikutus.[1]
Lähteet
- Becker, Kathleen: São Tomé and Príncipe, s. 20–21. Bradt Travel Guides Ltd., 2008. ISBN 9781841622163. (englanniksi)
- Lewis, M. Paul (toim.): Fa D’ambu Ethnologue: Languages of the World. 2009. Dallas: SIL International. Viitattu 19.11.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Kieli Ethnologuen sivuilla (englanniksi)
Agalegan kreoli | Albanyn hollanti† | Antiilien kreoli | Berbicen hollanti† | Ceylonin hollanti | Chagossialainen kreoli | Chavacano | Fa D’ambu | Guadeloupen kreoli | Haitin kreoli | Hiri-motu | Karipúna | Kituba | Kreyol | Kria | Kriol | Louisianan kreoli | Mohawk hollanti† | morisyen | Neekerihollanti† | Norfuk | Palenquero | Papiamentu | Petjo | Pijin | Pitcairnin kieli | Ranskan Guayanan kreoli | Réunioninkreoli | Seychellien kreoli | Skepi† | Sranantongo | Tayo | Tok-pisin | Unserdeutsch