FS Invincible (1861)
Invincible oli Ranskan laivaston vuonna 1861 vesillelaskettu Gloire-luokan ironclad.
Invincible | |
---|---|
Aluksen vaiheet | |
Rakentaja | Arsenal de Toulon |
Kölinlasku | 1. toukokuuta 1858 |
Laskettu vesille | 4. huhtikuuta 1861 |
Palveluskäyttöön | maaliskuu 1862 |
Poistui palveluskäytöstä | 12. elokuuta 1872 |
Loppuvaihe | romutettu 1876 |
Tekniset tiedot | |
Uppouma | 5 650 t |
Pituus | 78,25 m |
Leveys | 17 m |
Syväys | 8,48 m |
Koneteho | 2 500 hv |
Nopeus | 13 solmua |
Miehistöä | 570 |
Aseistus | |
Aseistus | 36 × Canon de 164 mm Modèle 1858 |
Valmistus
- Pääartikkeli: Gloire-luokka (ironclad)
Ranskan meriministeri tilasi 4. maaliskuuta 1858 kolme 900 nhp:n höyrykoneella varustettua panssarifregattia, joista kaksi määrättiin valmistettavaksi Toulonin laivastontelakalta ja kolmas Lorientista. Aluksen nimeksi vahvistettiin 8. maaliskuuta Invincible. Meriministeri hyväksyi 20. maaliskuuta Stanislas-Charles-Laur Dupuy de Lôme suunnitelmat uudeksi alukseksi. Köli laskettiin 1. toukokuuta 1858. Alukselle tilattiin höyrykone Mazelinelta samalla kertaa kuin Couronnelle. Tilaus hyväksyttiin 4. kesäkuuta. Höyrykone asennettiin kuitenkin Napoléonille ja alukselle tilattiin uusi höyrykone Forges et Chantiers de la Méditerranéelta, joka hyväksyi tilauksen 18. toukokuuta 1860. Alus laskettiin vesille 4. huhtikuuta 1861 ja otettiin palvelukseen 6. huhtikuuta 1861 ja uudelleen maaliskuussa 1862. Alus valmistui lopulta maaliskuussa 1863.[1]
Palvelus
Alus osallistui syyskuusta marraskuuhun 1863 ironcladien koepurjehdukseen[2], minkä jälkeen palvelukseen otettu alus liitettiin Ranskan Välimeren laivastoon. Laivaston mukana alus vieraili elokuussa 1865 Brestissä ollen satamassa vierailleen Britannian kuninkaallisen laivaston Kanaalin laivaston isäntänä. Muutamaa päivää myöhemmin alus osallistui Ranskan laivaston vastavierailuun Portsmouthiin, missä isäntänä oli Kanaalin laivasto. Ranskan ja Saksan sodassa 1870-1871 alus lähetettiin suojaamaan Saint Pierren ja Miquelon saaria kaappareilta.
Heikkolaatuisesta puutavarasta valmistettu alus oli Ranskaan palattuaan huonossa kunnossa ja poistettiin palveluksesta. Alus poistettiin alusluettelosta 12. elokuuta 1872 Cherbourgissa ja romutettiin vuosina 1875-1877[3].
Lähteet
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860–1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5. (englanniksi)
- de Balincourt, Captain & Vincent-Bréhignac, Captain: The French Navy of Yesterday: Ironclad Frigates, Part II. (La Revue Maritime Vol. CXXXV 1931 s. 289 ja 775) F.P.D.S. News Letter, 1974, II. vsk, nro 3, s. 23-25. Akron, Ohio: Foreign Periodicals Data Service. (englanniksi)
- Jones, Colin: Entente Cordiale, 1865. Warship, 1996, XX. vsk, s. 31-40. Lontoo, UK: Conway. ISBN 0-85177-685-X. (englanniksi)
- Winfield, Rif & Roberts, Stephen S.: French Warships in the Age of Sail 1786-1861 Design, Construction, Careers and Fates. Barnsley, South Yorkshire: Seaforth Publishing, 2015. ISBN 978-1-84832-204-2. (englanniksi)
Viitteet
- Winfield, Rif & Roberts, Stephen S. s. 419-420
- Gardiner, Robert s. 286
- Winfield, Rif & Roberts, Stephen S. s. 420
Edeltäjä: EI – Seuraaja: Couronne |