FOBS

FOBS (engl. Fractional Orbital Bombardment System, osittain maata kiertävän radan avaruuspommitusjärjestelmä) on avaruuspommitusjärjestelmä, jossa raketti laukaisee taistelukärjen maata kiertävälle radalle. Neuvostoliitto suunnitteli järjestelmää 1960-luvulla. Järjestelmän tarkoitus oli laukaista ydinkärkiohjus matalalle Maan kiertoradalle (LEO), josta paluulaite palaisi takaisin maahan. Järjestelmällä on rajoittamaton kantomatka, eikä sen lentoreittiä tai kohdetta voi laskea laukaisun tapahtuessa.

FOBS (Fractional Orbital Bombardment System), osittain maata kiertävän radan pommitusjärjestelmä.
FOBS-järjestelmän ohjuksen R-36 Dnepr -raketin laukaisu.

Etelänavan yli lentävän FOBS-kärjen tarkoitus oli kiertää Pohjois-Amerikan ilmapuolustuskeskuksen NORAD:n pohjoisnavan suunnassa Venäjälle päin osoittavat ennakkovaroitustutkat, joiden tarkoitus oli varoittaa ohjushyökkäyksestä.[1]

Neuvostoliiton järjestelmä

Neuvostoliiton FOBS-järjestelmän ohjus oli tyypiltään R-36-O Tsiklon (Tsyklon) 8K69, joka tunnetaan lännessä nimellä F-1r FOBS. FOBS:n pohjaraketti on SS-9 Scarp Mod 3.

Ohjusta käytettäessä taistelukärki putoaa kohteeseensa ennen täyttä ratakierrosta. Tavallinen mannertenvälinen ohjus ei nouse maata kiertävälle satelliittiradalle kuten FOBS vaan lentää noin 8000–15000 km:n matkan ballistisella radalla.

FOBS:ia alettiin tutkia 1962, ja testaus alkoi joulukuussa 1965. FOBS:ia testattiin 1966–1971, mutta kokeet epäonnistuivat monta kertaa. FOBS:ia testattiin Neuvostoliitossa 1966 pari kertaa epäonnistuen, enemmän testejä tehtiin 1967 lennättämällä FOBS:in kärkeä miltei napojen ympäri kiertävällä radalla. Järjestelmä oli valmiina marraskuussa 1968. FOBS:in kolmas vaihe oli nimeltään OR-36.

FOBS:in rajoituksia ovat mm. pieni tarkkuus ja alttius toimintahäiriöille. R-36-O FOBS:in tarkkuus CEP on venäläisten lähteiden mukaan 1100 m, mutta läntisten tietojen mukaan vain 1800–5500 m. Taistelukärki oli 1–5 megatonnia.[2]

FOBS kiellettiin 1970-luvun lopuilla SALT II -sopimuksessa, ja sen kehitys lopetettiin 1983.[2]

Kiinan järjestelmä

Kiina testasi vastaavaa järjestelmää elokuussa 2021. Kiinan järjestelmä on varustettu uudentyyppisellä niin sanotulla hypersoonisella taistelukärjellä (hypersonic glide vehicle). Raketti lensi matalalla Maan kiertoradalla, joka kulkee 150–900 kilometrin korkeudella. Tämän jälkeen laite laskeutui lähemmäs maanpintaa osuakseen kohteeseensa. Hypersooniset paluulaitteet lentävät ainakin viisinkertaisella äänennopeudella, eli ne ovat hitaampia kuin ballistiset ohjukset, mutta ne ovat ohjailtavissa, eivät noudata ballistisen ohjuksen ennalta arvattavaa parabolista lentorataa. Ohjuksen tarkkuus oli vain muutamia kymmeniä kilometrejä, joten osumatarkkuus ei ole kovin hyvä.[3]

Lähteet
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.