FFmpeg

FFmpeg koostuu monesta komponentista:

• ffmpeg on komentorivityökalu videotiedoston kääntämiseen muodosta toiseen. Se tukee myös reaaliaikaista videon sieppausta ja enkoodaamista TV-kortista.
• ffserver on HTTP-multimediapalvelin (RTSP:tä kehitetään) suoriin lähetyksiin (streaming). Suoran lähetyksen ajansiirto on myös tuettuna.
• ffplay on yksinkertainen mediasoitin, joka perustuu SDL:ään ja FFmpeg-kirjastoihin.
• libavcodec on kirjasto, joka sisältää kaikki FFmpeg:n audio/video-enkooderit ja -dekooderit. Suurin osa on kehitetty tyhjästä parhaan suorituskyvyn ja koodin uudelleenkäytettävyyden vuoksi.
• libavformat on eri säiliömuodoille demultipleksaajat ja multipleksaajat sisältävä kirjasto.
• libavutil on apukirjasto FFmpeg:n eri osien yhteisiä rutiineja varten.
• libpostproc on videon jälkikäsittelyrutiinit sisältävä kirjasto.
• libswscale on kirjasto, joka sisältää videonskaalausrutiinit.

FFmpeg:tä julkaistaan LGPL:än tai GNU GPL:än alla, riippuen siitä mitä alikirjastoja sisällytetään. Muodollisia julkaisuja ei ole. Sen sijaan, FFmpeg:n kehittäjät suosittelevat käyttämään viimeisimpiä Subversion-tilannevedoksia (snapshot), sillä projekti ylläpitää jatkuvasti vakaata kehitysrunkoa.

FFmpeg:n kehittäjät ovat takaisinmallintaneet^lähde? ja uudelleentoteuttaneet mm. seuraavat patentoidut koodekit:

• Sorenson 3-koodekki (käytetään monissa QuickTime-videoissa)
• Advanced Systems Format
• Windows Media Audio
• Windows Media Video
• QDesign Music Codec 2 (QuickTime 7:ää vanhemmissa QuickTime-videoissa käytetty)

FFmpegin tekijöiden mukaan ei ole selkeää sisältääkö se patentoituja algoritmeja muun muassa johtuen standardien käyttämistä sanamuodoista.[2] Lisäksi lait vaihtelevat eri maissa ja monet maat eivät tunnusta patentteja ohjelmistoalgoritmeille.[2]

Ohjelmistopatentit ovat maakohtaisia, joten patentit ovat voimassa vain siellä, missä keksijä on sitä hakenut ja se on myönnetty. Jotkin Euroopan unionin maat, kuten Suomi, myöntävät patentteja myös ohjelmistoille ja koodekeille, vaikka ohjelmistopatentit eivät ole vielä voimassa Euroopassa.^lähde?

Moni näiden koodekkien valmistajista on julkaissut tuotteensa sellaisten ehtojen alla, jotka kieltävät takaisinmallinnuksen, myös yhteensopivuustarkoituksessa. Nämä käyttöehdot eivät ole lainvoimaisia kaikissa maissa.^lähde?

Näistä syistä moni jakelu ei sisällä FFmpeg:tä välttyäkseen lakiongelmilta. Suomessa FFmpegin käyttö lienee täysin laillista, koska ohjelmistopatentit eivät ole lainvoimaisia Suomessa.^lähde?

FFmpeg on perusmuodoltaan komentoriviohjelma, mutta soveltuu myös kevyeen videon editointiin, kuten leikkauksiin tai yhdistämiseen.

Esimerkiksi komentorivi leikkaa videosta pätkän kohdasta 0:10 – 1:20 toiseen tiedostoon (parametri -t kertoisi leikattava osan pituuden).

 ffmpeg -ss 00:00:10 -to 00:1:20 -i video.mp4 -acodec copy -vcodec copy leikkaus.mp4

Tiedoston voi uudelleenpakata YouTuben suositeltuihin asetuksiin (Progressive scan, High Profile, 2 consecutive B frames, closed GOP. GOP of half the frame rate, CABAC, variable bitrate, Chroma subsampling: 4:2:0[3]), olettaen tiedoston olevan 60 fps, jolloin I-framella alkava Group of Pictures (GOP) (parametri -g) on puolet kuvataajuudesta. (lähteenä[4]).

 ffmpeg -i video.mp4 -c:v libx264 -profile:v high -preset veryslow -bf 2 -g 30 -crf 18 -pix_fmt yuv420p tulos.mp4

FFmpeg-dokumentaatiosta DVD-levyn rippaus (levyn salaus avattu) DivX5-yhteensopivaksi videoksi MPEG-4-videolla ja MP3-ääniraidalla:[5]

 ffmpeg -i dvd_1.vob -f avi -c:v mpeg4 -b:v 800k -g 300 -bf 2 -c:a libmp3lame -b:a 128k elokuva.avi

• Luettelo mediasoittimista

• FFmpeg:n kotisivut
• World Domination 201 - Artikkeli FFmpeg:n ja muiden puuttumisesta Linux-jakeluista tiettyjen maiden lakien vuoksi.