Frans Edvard Molander

Frans Edvard Molander (9. toukokuuta 1826 Turku – 24. lokakuuta 1896 Pori) oli suomalainen varatuomari ja pormestari.

Turussa syntynyt Molander opiskeli Porvoon lukiossa ja Turun kymnaasissa sekä myöhemmin Helsingin yliopistossa vuodesta 1846 lähtien. Suoritettuaan oikeustieteellisen tutkinnon hän toimi Turun hovioikeuden auskultanttina 1850 ja Naantalin virkaatekevänä pormestarina 1851.[1] Vuonna 1850 Molander kutsuttiin myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäseneksi.[2] Vuodesta 1860 lähtien hän työskenteli Porissa oikeusraatimiehenä, maistraatinsihteerinä ja julkisena notaarina, kunnes Molander valittiin kaupungin pormestariksi vuonna 1870.[1]

Molander toimi Porin pormestarina yli neljännesvuosisadan ajan. Hänet tunnettiin sovinnollisena ja edistyksellisenä johtajana. Kieliriitojen aikana Molander liittyi fennomaanien ja svekomaanien väliin asettuneeseen liberaaliseen puolueeseen. Hän pyrki pormestarikautensa aikana parantamaan erityisesti Porin liikenneyhteyksiä, joista merkittävin hanke oli 1895 liikenteelle avattu Tampere–Pori-rata.[3] Vuonna 1873 Molander oli uudelleenkäynnistämässä 1846 perustetun Porin Säästöpankin toimintaa.[4] Hän edusti porvarissäädyssä Poria kaikkiaan viisillä valtiopäivillä, 1872, 1877–1878, 1882, 1885 ja 1888.[1][5]

Molander on haudattu sukuhautaan Porin Käppärän hautausmaalle.[6] Hänen poikansa Torsten Edward (1863–1918) oli yksi sisällissodan aikana tapahtuneen Koliahteen joukkomurhan uhreista.[7]