Föglö

Föglö koostuu useista saarista, joista suurin osa on asumattomia. Suurimmat saaret ovat Hummersölandet, Kyrklandet, Degerö, Sonnbodalandet ja Östersocknen. Näistä Östersocknen on Ahvenanmaan saarista pinta-alaltaan kuudenneksi suurin, Hummersölandet kahdeksanneksi suurin ja Degerö yhdeksänneksi suurin.[7] Yleisilmeeltään Föglö on karua ja maisemaa leimaavat pienet peltoaukeat. Saarten väliset salmet ovat enimmäkseen varsin matalia ja kuljettavissa vain pikkuveneillä. Föglönselkä erottaa Föglön länsipuolella olevista Lemlandista ja Lumparlandista; Föglön itäpuolella on Kökarinselkä. Kaukana Itämerellä, noin 60 kilometriä kirkosta etelään, sijaitsee naapurikuntaan Kökariin kuuluva Bogskär, jolla on vuonna 1882 rakennettu majakka.

Kunnan keskuspaikka on Degerön saaressa sijaitseva Degerby. Degerbystä on noin 32 km Maarianhaminaan, mukaan lukien lauttayhteys. Överön satamasta on lauttayhteys Sottungaan, Kökariin ja Kumlingeen sekä Korppoon Galtbyhyn. Degerbyn kylään pääsee Ålandstrafikenin lautalla Lumparlandista, sekä saaren pohjoisosaan, Överöön lautalla Korppoon Galtbystä ja Lumparlandin Långnäsistä.

Föglössä on neljä järveä: Fladan, Insjön, Självik ja Finholms strömmen.[8]

Föglön alueella esiintyy varsin runsas linnusto, jossa silmiin pistävät etenkin pilkkasiipi ja haahka.

Föglön kautta on kulkenut purjehdusreitti Ruotsin ja Suomen välillä vuosisatojen ajan. Väylän molemmilta puolilta on löytynyt pronssi- ja rautakautisia hautoja, mutta niiden tekijöistä ei ole tarkempia tietoja.[10]

Paikannimenä Föglö esiintyi ensimmäisen kerran 1200-luvulla tanskalaisessa reittikuvauksessa, niin kutsutussa tanskalaisessa itineraariossa muodossa Fyghelde. Samassa asiakirjassa on mainittu myös Lemböte (Lynæbøte) ja Kökar (Thiyckækarl).[11]

Föglön Maria Magdalenan kirkko on yksi Ahvenanmaan vanhimpia. Se on rakennettu 1200-luvun puolessa välissä. Se on muutettu vuosina 1859–1861 ristikirkoksi ja uudistettu vuonna 1968.

Vuonna 2015 kunnassa oli 224 työpaikkaa. Niistä 8 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 83 % palveluissa ja 5 % jalostuksessa.[12]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat kalatukkukauppaa harjoittava M.A.T-Fish Ab Oy, kirjolohta ja meritaimenta kasvattava Ålands Fiskförädling Ab ja kalanviljely-yritys Flisö Fisk Ab.[13]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Föglössä ei ole lainkaan taajamia. Vuoden 2017 lopussa Föglössä oli 532 asukasta, joista 523 asui haja-asutusalueilla ja 9:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa.[15]

Föglön peruskoulu toimii Degerbyn laitamilla vuonna 1956 valmistuneessa rakennuksessa. Opetusta annetaan luokka-asteilla 1–9. Vuonna 2018 koulussa oli 39 oppilasta, joista kaksi Sottungan yläkoululaista kävi Degerbyssä kolmena päivänä viikossa.[16]

Joukkoliikenne on ilmaista, ja kuljetusten lähtöajat on sovitettu lautan lähtö- ja tuloaikoihin Degerbyssä.[17]

Kunnassa toimii kaksi terveydenhoitajaa, jotka hoitavat neuvola- ja kotisairaanhoitopalveluita. Lääkäri käy kaksi kertaa kuukaudessa.[18] Maarianhaminan uusi apteekki ylläpitää lääkekaappia Föglössä. Sieltä saa käsikauppalääkkeitä.[19]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Föglössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

• Ahvenanmaan eteläinen saaristoseurakunta (ruots. Ålands södra skärgårdsförsamling)

Seurakunta toimii myös Kökarin ja Sottungan kuntien alueilla.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Föglön alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[21]

• Föglön Maria Magdalenan kirkko
• Föglön museo
• Enigheten, kestikievaritila 1500-luvulta
• Keisarinkivi

Föglön pitäjäruoaksi äänestettiin 1980-luvulla siikakeitto.[23]

• Luettelo Föglön julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Föglö Wikimedia Commonsissa

• Pdf-esite "Tervetuloa Föglöhön"^{[vanhentunut linkki]}
• Tilastokeskus - Föglön avainluvut