Evitskog
Evitskog on kylä Kirkkonummen luoteisosassa, lähellä Siuntiota. Vuonna 2011 kylässä oli 705 asukasta.[1] Asukkaista vajaa puolet on ruotsinkielisiä.
Kylä sijaitsee noin 30 km Helsingistä ja 11 km Kirkkonummen keskustasta. Lähimpään kauppaan Lapinkylässä on noin 6 kilometriä. Kauppa oli suljettu vuonna 2018, mutta on taas auki seitsemänä päivävä viikossa. Evitskogilaiset oppilaat käyvät joko suomenkielistä koulua Veikkolassa tai ruotsinkielistä Sjökullassa.
Nimi Evitskog on muodostettu miehennimestä Ö(dh)vidher ja ruotsinkielisestä metsää tarkoittavasta skog-sanasta. Sama miehennimi esiintyy myös kylännimessä Övitsby Siuntiossa.[2] Evitskogille ehdotettiin 2010-luvun taitteessa suomenkielistä nimeä Hievala[3], mutta hankkeesta on luovuttu[4].
Kylässä toimii Kirkkonummen vanhin vapaaehtoinen palokunta, Evitskog FBK, joka on perustettu 1931.[5] Punainen palokunnantalo on myös näyttävä maamerkki. Nuorisoseurantalo Övidsborg on 1930-luvulta, se on Kirkkonummen suurin seuraintalo. Nuorisoseurassa on 260 jäsentä.[6] Marttakerho on perustettu 1908.
Evitskogissa sijaitsee myös Storträsketin uimaranta, jossa Kirkkonummen kunta tapaa järjestää kesäisin uimakouluja. Uimaranta on hyvin lapsille sopiva.[7]
Arttu Wiskarin laulussa Mökkitie mainitaan Evitskog seuraavasti: ”– – Kesä loppui, ja mulle kerrottiin / ei tule enää reissuja Evitskogiin – –”. Wiskari on kuitenkin kertonut, ettei hänellä eikä hänen perheellään ole ollut mökkiä Evitskogissa.[8]
Viktor Hurmio & Fetknopparnan laulussa Evitskog mainitaan Evitskog kylänä. ”Viktor Hurmio” (taiteilijanimi) on kotoisin Evitskogista. Viktor Hurmio & Fetknopparna oli 1980-luvun alkupuolella erityisen suosittu ruotsinkielisen nuorison keskuudessa.
Näyttelijä Svante Martin ja Paradise Oskarina tunnettu laulaja-lauluntekijä Axel Ehnström ovat kotoisin Evitskogista[9][10].
Evitskog valittiin vuoden uusmaalaiseksi kyläksi 1992[11].
Syksyllä 2015 Evitskogiin avattiin tilapäinen vastaanottokeskus, johon majoitettiin 260 turvapaikanhakijaa.[12] Vastaanottokeskus perustettiin KN-keskuksen tiloihin, joka oli aiemmin majoittanut lähinnä virolaisia komennusmiehiä. Rakennus on alkujaan rakennettu 1970-luvulla Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n koulutuskeskukseksi.[13]
Lähteet
- Kunnan väestö suuralueittain ja tilastoalueittain (2011) Kirkkonummi. Arkistoitu 25.6.2017. Viitattu 14.6.2016.
- Lars Huldén: Finlandssvenska bebyggelsenamn (2001). Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland nr 645
- Evitskogilaiset eivät halua asua Hievalassa Verkkonummi 2010, Internet Archive 30.9.2015.
- Nyt se on muutettu: Evitskog ei ole enää Hievala. Viisykkönen, 26.6.2015. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.7.2022.
- Evitskog FBK 1931-2001 Evitskog FBK. Viitattu 28.9.2015. (ruotsiksi)
- Evitskogin nuorisoseurantalo Övidsborg (Arkistoitu – Internet Archive)
- Verkkonummi.fi – Pintaa syvemmältä: Evitskogin uimaranta sopii lapsille (Internet Archive 4.1.2012)
- Arttu Wiskari paljasti: Hittikappaleen mökkitietä ei ole olemassa 2.7.2012. Stara. Viitattu 26.2.2013.
- TV 1 su: Sorjonen – Onko Kirkkonummen Svante Martin suurin roisto? Viisykkönen. 26.10.2016. Viitattu 27.7.2022.
- Verkkonummi.fi – Evitskog laulaen maailmankartalle , Internet Archive 6.10.2015.
- Evitskog on vuoden uusmaalainen kylä. Helsingin Sanomat, 28.11.1992, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- Poliisi tyrmää Kirkkonummen vastaanottokeskuksen legendat Iltalehti. 26.8.2015. Viitattu 28.9.2015.
- Aktiivi-instituutista KN-keskukseksi Verkkonummi. 2013. Arkistoitu 2.10.2015. Viitattu 28.9.2015. Arkistoituja kopioita