Evert Suonio

Evert Suonio (vuoteen 1892 Sutinen; 26. lokakuuta 1871 Sorsakoski, Leppävirta – 23. maaliskuuta 1934 Hausjärvi) oli suomalainen näyttelijä ja laulaja.[1][2]

Evert Suonio 1900-luvun alussa.

Tausta

Evert Sutinen syntyi sahanhoitaja Antti Juhana Sutisen ja Maria Kristiina Holopaisen perheeseen. Hän opiskeli Viipurin klassillisessa lyseossa ja Helsingin kauppaopistossa.[1]

Ura

Suonio näytteli aluksi Aspegrenin teatterissa, kunnes pääsi 1892 oppilaaksi Suomalaiseen teatteriin. Vietettyään jonkin aikaa Ida Aalbergin teatteriseurueessa hän sai vakinaisen paikan Suomalaisesta teatterista 1895.[2]

Evert Suonio tunnettiin eritoten laulurooleistaan[2]. Hän kävi opintomatkoilla Keski-Euroopassa, muun muassa kolmesti Unkarissa. Hän keräsi ja suomensi unkarilaisia kansanlauluja, julkaisten viisi partituuria unkarilaisia lauluja.[1] Suonio isännöi erityisesti unkarilaiseen musiikkiin keskittyneitä lauluiltoja. Vuosina 1910–1912 hän myös levytti yli kymmenen levytystä unkarilaisia lauluja[2].

Hänen sävellyksistään tunnetuimpia lienevät laulut Villiruusu ja Zacharias Topeliuksen sanoittama Inarinjärvi[2]. Hän johti myös omaa laulunäyttämöä 1917–1934.[1] Sisällissodan aikana Suonio toimi tulkkina majuri von Brandensteinin esikunnassa.

Yksityiselämä

Evert Suonio oli naimisissa näyttelijä Kirsti Suonion (alk. Hilda Kristiina Kjäll-Sainio) kanssa vuosina 1893–1915.[1]

Lähteet
  1. Laati, Iisakki – Blomstedt, Yrjö – Havu, Ilmari – Poijärvi, Lauri (toim.): Kuka kukin oli? Henkilötietoja 1900-luvulla kuolleista julkisuuden suomalaisista. Wikiaineisto. Viitattu 16.kesäkuuta 2008.
  2. Evert Suonio 2002. Oy Yleisradio Ab. Arkistoitu 3.12.2007. Viitattu 16. kesäkuuta 2008.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.