Eveliina Ala-Kulju

Avioiduttuaan karstulalaisen Juho Poikosen kanssa vuonna 1890, mies lähti Minnesotaan ansaitsemaan talorahoja. Eveliina jäi tyttären kanssa kotiin. Tytär kuitenkin kuoli ja siirtolaisoloissa majaileva mies sairastui ankaraan keuhkotautiin. Vuonna 1893 Eveliina Poikonen matkusti miehensä luo Amerikkaan ja lähetti tämän viimeisillä rahoillaan kotiin jääden itse ansaitsemaan omia matkarahojaan. Juho Poikonen kuoli pian Suomeen päästyään. Toisen lapsen synnyttänyt Eveliina piti ruokalaa kaivotyöläisille sekä perusti työläisille sunnuntaikoulun tehden valistus- ja raittiustyötä siirtolaisten parissa.[1]

Eveliina Poikonen palasi Kuortaneelle 1894 ja avioitui leskeksi joutuneen kunnallismies Aleksanteri Ala-Kuljun kanssa vuonna 1897. Samalla Ala-Kulju tuli emännäksi suurelle maatilalle.[2]

Ala-Kulju osallistui valtiolliseen elämään ja valittiin ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä Suomalaisen puolueen edustajana vuosiksi 1907–1910. Valtiopäivillä Ala-Kulju tuli tunnetuksi hyvänä puhujana sekä asioihin perusteellisesti syventyvänä naisedustajana. Ala-Kuljun ajamiin asioihin kuuluivat suomalaisuus, raittius, naisen aseman parantaminen, kotikasvatuksen edistäminen sekä kdoin pyhyyden vaaliminen.[2]

Ala-Kulju valittiin uudelleen eduskuntaan Vaasan läänin eteläisestä vaalipiiristä saman puolueen edustajaksi vuosiksi 1914–1918 jatkaen kokoomuksen edustajana 1918–1919. Vuodesta 1907 Ala-Kulju oli Suomalaisen puolueen puoluevaltuuskunnan jäsen sekä vuodesta 1919 pitkän ajan kansallisen kokoomuspuolueen naisvaliokunnan lisäjäsen.[2]

Ala-Kulju julkaisi isänmaallisia kannanottoja ja oli mukana itsenäisyyden valmisteluissa. Vuoden 1918 sodassa Ala-Kulju oli valkoisella puolella ja jatkoi myöhemmin isänmaallista harrastustoimintaa.[2]

Ala-Kulju kuului eduskunnassa maatalous- ja sivistysvaliokuntaan sekä suureen valiokuntaan. Hänen muihin luottamustehtäviinsä kuuluivat Suomalaisen puolueen lisätyn puoluevaltuuskunnan ja SOK:n lastenkotien johtokunnan jäsenyydet sekä kokoomuksen naisvaliokunnan lisäjäsenyys.

Ala-Kulju oli valtiollisen toiminnan ohella jäsenenä siirtolaishuoltoa varten asetetussa valtion komiteassa sekä osuustoimintaliikkeessä. Ala-Kulju toimi mm. Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan orpokotikomiteassa ja myöhemmin SOKn lastenkotien johtokunnassa.[2]

Vuonna 1912 Ala-Kulju aloitti toimintansa Kotikasvatusyhdistyksen puhujana liikkuen ympäri Suomea ja Inkerinmaata. Ala-Kulju korosti hyvän kodin merkitystä, raittiutta ja hyviä harratstuksia onnellisen kodin rakentamisessa. Kotipitäjässään Kuortaneella Ala-Kulju toimi kansakoulun johtokunnassa sekä raittius- ja edistysseuroissa.[2]