Kanaalin tunneli

Kanaalin tunneli, Kanaalitunneli eli Eurotunneli on 50 kilometrin mittainen rautatietunneli Englannin kanaalin ali Englannin ja Ranskan välillä. Englannissa sen nimi on Channel Tunnel (tai Chunnel), Ranskassa le tunnel sous la Manche. Tunnelin omistaa ja sitä hallinnoi Groupe Eurotunnel SA -niminen yhtiö.

Channel Tunnel
Le tunnel sous la Manche
Kanaalitunneli
Alittaa Englannin kanaali
Alkupiste Folkestone, Kent, Britannia
Loppupiste Coquelles, Pas-de-Calais, Ranska
Maa  Ranska
 Britannia
Avattu 6. toukokuuta 1994 (tunneli)
14. marraskuuta 1994 (liikenne)
Pituus 50,45 km
Raiteita 2 rautatielinjaa
1 huoltoreitti
Ylläpitäjä Eurotunnel
Groupe Eurotunnel SA
Yritysmuoto osakeyhtiö (Société Anonyme)
Perustettu 1986
Kotipaikka Pariisi
Toimiala rautatie- ja laivaliikenne
Liikevaihto 1 187 milj. euroa (2013)
Liikevoitto 285 milj. euroa (2013)
Tilikauden tulos 101 milj. euroa (2013)
Omistaja pörssinoteerattu yhtiö (Pariisi, Lontoo)
Kotisivu eurotunnelgroup.com (englanniksi)

Tunneli alittaa Englannin kanaalin sen kapeimmassa kohdassa, Doverinsalmessa. Sen päät ovat Folkestonessa Kentin kreivikunnassa ja Coquellesissa Pohjois-Ranskassa, vähän Calais’n eteläpuolella.

Historia
Poikkileikkaus: kaksi rautatietunnelia rinnan (A), niiden välissä huoltotunneli (B), joita yhdistävät käytävät (C). Lisäksi ilmanvaihtokanavat (D).

Tunnelia suunniteltiin hyvin pitkään. Ajatus on peräisin 1700-luvulta, ja ensimmäisen vakavasti otettavan suunnitelman esitteli ranskalaisinsinööri Albert Mathieu Napoleonille vuonna 1802.[1] Vuonna 1971 aloitettiin kaivaminen ensimmäisen kerran, mutta inflaation vuoksi britit keskeyttivät yrityksen. Pääministeri Margaret Thatcher asetti ehdoksi, että rakentamisesta vastaa yksityinen yhtiö, kuten sitten tapahtuikin. Sopimus tunnelin rakentamisesta ratifioitiin 1987, ja kaivamaan päästiin 1. joulukuuta 1987.[2]

Rakennustöihin osallistui 13 000 työntekijää ja ne kestivät joulukuusta 1987 joulukuuhun 1990.[3] Rahaa kului 10 miljardia puntaa.[3] Viralliset avajaiset olivat 6. toukokuuta 1994, ja avaamisen suorittivat Britannian kuningatar Elisabet II ja Ranskan presidentti François Mitterrand. Matkustajaliikenne pääsi käyttämään tunnelia saman vuoden heinäkuussa.[4]

Tunneli oli tuottanut ensimmäisen vuoden jälkeen tunneliyhtiölle 925 miljoonan punnan tappiot. Rahtiliikenne oli kuuden kuukauden ajan seisahduksissa vuonna 1996 tapahtuneen tulipalon seurauksena. Vuonna 1999 pankit suostuivat vaihtamaan lainoja tunnelin osakkeisiin, ja tunneli alkoi tuottaa voittoa.[4]

Rakenne

Kanaalin tunneli on maailman kolmanneksi pisin rautatietunneli, pidempiä ovat Gotthardin pohjatunneli Sveitsissä ja toiseksi pisin Seikan-tunneli Japanissa. Guinnessin ennätyskirjan mukaan Kanaalin tunneli on maailman pisin vedenalainen tunneli.[3] Sen merenalainen osuus on 38 kilometriä. Amerikan insinööriyhdistys ASCE on nimennyt Kanaalin tunnelin yhdeksi nykyajan seitsemästä ihmeestä.

Kanaalin tunneli käsittää kolme rinnakkaista tunnelia: kaksi 7,6 metrin läpimittaista rautatietunnelia 30 metrin etäisyydellä toisistaan, sekä niiden välissä 4,8 metrin huoltotunneli pienille huoltoajoneuvoille ja hätäliikenteelle. Raideleveys on 1 435 millimetriä.

Tunneliyhtiö

Groupe Eurotunnel SA on yksityinen, Pariisin ja Lontoon pörsseissä noteerattu yhtiö. Yhtiön pääkonttori on Pariisissa. Vuonna 2013 yhtiön liikevaihto oli 1,2 mrd. euroa ja liikevoitto 285 milj. euroa. Tunneliyhtiö maksoi vuonna 2013 ensimmäisen pitkäaikaisen lainan lyhennyserän (46 milj. euroa). Voittoa yhtiö teki ensi kerran vuonna 2007.

Tunneliyhtiön toiminta jakaantuu kolmeen osaan[5]:

  • Fixed Link Concession -toiminta: Tunnelin ja rautatieyhteyden omistus, ylläpito ja hallinta sekä ajoneuvojen kuljetus tunnelissa. Toiminnan liikevaihto oli vuonna 2013 780 milj. euroa.
  • Europorte-toiminta: Rahtipalvelut Ison-Britannian ja Manner-Euroopan välillä. Rahtipalveluiden arvo oli 240 milj. euroa.
  • MyFerryLink: Autolauttaliikenne Englannin kanaalin yli. Lauttaliikenteen liikevaihto oli noin 70 milj. euroa, ja se oli tappiollista.

Liikenne
Eurostar-junan keula tunnelissa (näyttelyesine).

Huoltoliikennettä lukuun ottamatta Kanaalin tunnelissa liikennöidään ainoastaan junalla. Tunneli on kuitenkin myös tärkeä osa tieyhteyttä; junat kuljettavat autolauttojen tapaan sekä rahti- että henkilöajoneuvoja. Tunneli on osa julkista rautatieverkkoa, joka on henkilö- ja tavaraliikennöitsijöiden käytettävissä.

Henkilöliikenne

Eurostar International on ollut tunnelin avaamisen jälkeen sen ainoa henkilöliikenneyhtiö. Yhtiön Eurostar-luotijunat kuljettavat matkustajia Lontoon St Pancrasin rautatieaseman sekä Ranskan ja Belgian välillä. Vuonna 2015 Lontoon-Pariisin väli matkataan parhaimmillaan ajassa 2 t 16 min, Lontoon-Brysselin väli ajassa 2 t 1 min. Eurostar-junat kuljettivat Kanaalin poikki 10,3 miljoonaa matkustajaa vuonna 2014.

Saksalainen Deutsche Bahn on suunnitellut aloittavansa henkilöliikenteen Kanaalitunnelissa vuoden 2016 jälkeen.[6]

Ajoneuvoja kuljetetaan Eurotunnel Shuttle -junan vaunussa.

Ajoneuvoliikenne

Eurotunnel Shuttle on Kanaalitunneliyhtiön autojuna, joka kuljettaa erilaisia maantieajoneuvoja matkustajineen Folkestonen ja Coquellesin välillä. Lastauksineen matka kestää noin 90 minuuttia.

Freight Shuttle Train kuljettaa rekkoja. Näissä junissa kuljettajat matkustavat omissa vaunuosastoissaan.

Vuonna 2005 Eurotunnelin läpi kuljetettiin noin 2 miljoonaa henkilöautoa, 1,3 miljoonaa kuorma-autoa ja 77 000 linja-autoa.

Rahtiliikenne

Rahtia tunnelin kautta kuljettavat useat tavaraliikennöitsijät. Vuonna 2005 rahtia kuljetettiin noin 1,6 miljoonaa tonnia.

Lähteet
  1. The Age of the Train. Spectator.
  2. Uutiskatsaus. Mitä Missä Milloin 1995 s. 89. Otava 1994 ISBN 951-1-13254-7
  3. Guinness World Records 2000. Suuri ennätyskirja. s. 37
  4. Stories From 6 May : 1994: President and Queen open Chunnel 2008. BBC News. Viitattu 6.3.2015. (englanniksi)
  5. Annual reviews (Groupe Eurotunnel SA:n vuosikertomukset) Groupe Eurotunnel annual review and corporate social responsibility report 2013. 2014. Pariisi: Groupe Eurotunnel SA. Arkistoitu 21.2.2015. Viitattu 21.2.2015. (englanniksi)
  6. IGC grants Deutsche Bahn access to Channel Tunnel (Uutinen Railway Gazette -lehden nettisivuilla) 14.6.2013. Lontoo: DVV Media UK Ltd. Viitattu 21.2.2015. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.