Eurooppatie
Eurooppatiet ovat Euroopan valtioita yhdistävään kansainväliseen E-tieverkkoon kuuluvia teitä. Tiet johtavat maasta toiseen ylittäen valtakunnan rajat ja verkoston numerointi on Yhdistyneiden kansakuntien alaisen Euroopan talouskomission (UNECE) alaisuudessa. Tiet ulottuvat joiltakin osin myös Aasiaan.
Ensimmäinen eurooppateiden numerointi suoritettiin vuonna 1950.[1] Nykyisen E-tieverkon määrittelevä kansainvälinen sopimus (niin sanottu AGR-sopimus) on vuodelta 1975.[2][3] Teiden numerointi on muuttunut merkittävästi vuosien saatossa. Viimeisin merkittävä uudistus numerointiin on tehty vuonna 1992.
Luokittelu ja numerointi
Kansainvälinen E-tieverkko koostuu perusteistä (engl. reference roads), niiden välissä sijaitsevista väliteistä (engl. intermediate roads) sekä haarautumista ja yhdysteistä (engl. branch, link and connecting roads). Eurooppateiden yhteydessä yhdystie on eri asia kuin Suomen kansallisessa tieluokitusjärjestelmässä tarkoitettu yhdystie. Perus- ja väliteitä sanotaan myös A-luokan teiksi, ja haarautumia ja yhdysteitä B-luokan teiksi.
Eurooppatiet on numeroitu numerosta E01 eteenpäin. Numero merkitään tieopasteisiin valkoisella tekstillä vihreälle pohjalle. Perus- ja välitiet ovat kaksinumeroisia, joskin Itä-Euroopassa ja Aasiassa on myös kolminumeroisia perus- ja väliteitä. Tienumeroista E01–E09 etunolla tosin useimmiten jätetään pois: esimerkiksi E4 ja E04 ovat siis sama tie. Itä-länsisuuntaisten perus- ja väliteiden numerot ovat parillisia ja pohjois-eteläsuuntaisten parittomia. Tähän sääntöön on kuitenkin poikkeuksia, kuten Tromssasta Turkuun lähes täysin pohjois-eteläsuunnassa kulkeva E8. Haarautumat ja yhdystiet ovat kolminumeroisia, ja osa niistä alkaa nollalla. E004 on siis eri tie kuin E4 (E04).
Pohjois-eteläsuuntaiset perusteiden numerot päättyvät numeroon viisi ja suurenevat lännestä itään siirryttäessä. Tähänkin sääntöön on kuitenkin poikkeuksia Itä-Euroopan ja Aasian osalta. Itä-länsisuuntaisten perusteiden numerot päättyvät numeroon nolla ja suurenevat pohjoisesta etelään siirryttäessä.
Joissain maissa, kuten Ruotsissa ja Norjassa, eurooppatiet ovat myös osa kansallista tienluokitusjärjestelmää. Siellä eurooppateillä ei siis ole erillistä kansallista tienumeroa.
Eurooppatiet Suomessa
Suomessa kulkevat seuraavat eurooppatiet[4][3]:
- Tornio
- Kilpisjärvi – Kaaresuvanto – Muonio – Tornio – Kemi – Oulu – Kokkola – Vaasa – Pori – Turku
- Vaasa – Tampere – Helsinki
- Turku/Naantali – Helsinki – Kotka – Vaalimaa
- Kaaresuvanto – Palojoensuu – Hetta – Kivilompolo
- Turku – Tampere – Jyväskylä – Kuopio – Iisalmi – Kajaani – Kuusamo – Kemijärvi – Sodankylä
- Utsjoki – Inari – Ivalo – Sodankylä – Rovaniemi – Kemi – Oulu – Jyväskylä – Heinola – Lahti – Helsinki
Myös E67 on AGR-sopimuksessa merkitty alkamaan Helsingistä[4][3], mutta käytännössä sitä ei ole merkitty Helsingin tieopasteisiin tai -karttoihin.
Suomessa eurooppatiet eivät ole osa tieluokitusjärjestelmää vaan opastuksellinen lisätieto. Eurooppateillä on siis aina myös kansallinen tienumero.
Ääripäät
- Pisin E-tie on E 40 Ranskasta Kazakstaniin, pituutta noin 8 500 kilometriä.[5]
- Lyhyin on E 844 Italiassa, 24 kilometriä.
- Pohjoisin on E 69, joka päättyy Norjan Nordkappiin.
- Läntisin on E 1 Lissabonissa Portugalissa.
- Eteläisin on Kreetalla Kreikassa.
- Itäisin on E 127 Maikapshagaissa Kazakstanissa.
- Korkeimmalla (4 272 m) kulkee E 008 Tadžikistanissa.
- Korkeimmalla Euroopassa kulkeva E-tie on E 62 (2 005 m) Simplonsolassa Sveitsissä.
- Alimpana kulkeva E-tie on E 39 joka kulkee 262 metriä merenpinnan alapuolella Bomlafjordin tunnelissa Norjassa.
Katso myös
Lähteet
- United Nations Economic Commission for Europe: Declaration on the Construction of Main International Traffic Arteries, of 16 September 1950 (pdf) 1950. United Nations, Economic Commission for Europe (UNECE). Viitattu 25.7.2014. (englanniksi)
- Eurooppalainen SOPIMUS kansainvälisistä pääliikenneväylistä (AGR-sopimus) (SopS 17/1992) 15.11.1975. Finlex. Viitattu 27.5.2007.
- United Nations Economic Commission for Europe, Inland Trasport Committee: Road Transport Infrastructure. European Agreement on Main International Traffic Arteries (AGR). Consolidated text of the AGR (TRANS/SC.1/2002/3) (pdf) 5.4.2002. United Nations, Economic Commission for Europe (UNECE). Viitattu 25.7.2014. (englanniksi)
- United Nations Economic Commission for Europe: International E road network. Map. (pdf) 2007. United Nations Economic Commission for Europe (UNECE). Viitattu 25.7.2014. (englanniksi)
- International E Road Network roadtraffic-technology.com. Viitattu 25.7.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eurooppatie Wikimedia Commonsissa
E1 | E3 | E4 | E5 | E6 | E7 | E8 | E9 | E10 | E11 | E12 | E13 | E14 | E15 | E16 | E17 | E18 | E19 | E20 | E21 | E22 | E23 | E24 | E25 | E26 | E27 | E28 | E29 | E30 | E31 | E32 | E33 | E34 | E35 | E36 | E37 | E38 | E39 | E40 | E41 | E42 | E43 | E44 | E45 | E46 | E47 | E48 | E49 | E50 | E51 | E52 | E53 | E54 | E55 | E56 | E57 | E58 | E59 | E60 | E61 | E62 | E63 | E64 | E65 | E66 | E67 | E68 | E69 | E70 | E71 | E72 | E73 | E74 | E75 | E76 | E77 | E78 | E79 | E80 | E81 | E82 | E83 | E84 | E85 | E86 | E87 | E88 | E89 | E90 | E91 | E92 | E94 | E95 | E96 | E97 | E98 | E99 | E101 | E105 | E115 | E117 | E119 | E121 | E123 | E125 | E127 | E136 | E271 | E551 | E844