Eurokoodi

Eurokoodit ovat kantavien rakenteiden suunnittelustandardeja.[1] Eurokoodit laatii eurooppalaisen standardisointijärjestö CEN:n tekninen komitea CEN/TC 250 Euroopan komission toimeksiannosta. Eurokoodit antavat rakenteelliset suunnitteluperusteet rakennuksille sekä maa- ja vesirakenteille. Niihin sisältyy pohjarakenteiden suunnittelu, palosuunnittelu, maanjäristyssuunnittelu sekä toteutuksen ja työnaikaiset rakenteet.[2]

Eurokoodisuunnittelustandardien käyttö alkoi Suomessa 1. marraskuuta 2007.

Eurokoodin osat

Eurokoodi-järjestelmä sisältää seuraavat pääosat:

  • EN 1990 Eurokoodi 0: Suunnittelun perusteet
  • EN 1991 Eurokoodi 1: Rakenteiden kuormitukset
  • EN 1992 Eurokoodi 2: Betonirakenteiden suunnittelu
  • EN 1993 Eurokoodi 3: Teräsrakenteiden suunnittelu
  • EN 1994 Eurokoodi 4: Teräs-betoniliittorakenteiden suunnittelu
  • EN 1995 Eurokoodi 5: Puurakenteiden suunnittelu
  • EN 1996 Eurokoodi 6: Muurattujen rakenteiden suunnittelu
  • EN 1997 Eurokoodi 7: Geotekninen suunnittelu
  • EN 1998 Eurokoodi 8: Rakenteiden suunnittelu kestävyyden suhteen maanjäristyksessä
  • EN 1999 Eurokoodi 9: Alumiinirakenteiden suunnittelu

Yhteensä standardeja on 59.[3]

Kohderyhmä

Eurokoodit on tarkoitettu ensisijaisesti kokeneille suunnittelijoille. Muita tunnistettuja käyttäjäryhmiä ovat esim. nuoremmat suunnittelijat, erityisasiantuntijat, rakennustuotteiden valmistajat, ohjelmistovalmistajat, opettajat, viranomaiset, rakennuttajat sekä muiden teknisten komiteoiden jäsenet.[4]

Kansalliset valinnat

Eurokoodit sisältävät kansallisia valintoja. Niitä käytetään eurokoodeissa käytännössä kolmesta syystä:

  • maantieteellisten, geologisten ja ilmasto-olosuhteiden eroavaisuuksian takia,
  • rakenteiden kansalliseen luotettavuustasoon ei voi puuttua eurokoodeilla
  • joistain asioista ei saavuteta konsensusta, koska suunnittelukulttuuri on erilainen eri maissa.[5][6]

Ko. kohdat on merkitty viittauksella kansalliseen liitteeseen. Talonrakentamisen osalta kansallisen liitteen laatii ympäristöministeriö. Ne on julkaistu osana Rakentamismääräyskokoelmaa. Infrarakenteiden osalta kansallisen liitteen julkaisee Liikenne- ja viestintäministeriö. Siltarakenteiden osalta kansallisen liitteen julkaisee Väylävirasto.

Tällä hetkellä kansallisia valintoja on yhteensä 1055.[3]

Toinen sukupolvi

Eurokoodien toisen sukupolven valmistelu aloitettiin vuonna 2015. Kaikkien osien on tarkoitus olla valmiina vuonna 2025. Uudistuksen yhteydessä julkaistaan kokonaan uusia eurokoodi-osia ja toisaalta joitain vanhoja osia on yhdistetty. Suomessa toisen sukupolven eurokoodit on tarkoitus ottaa käyttöön viimeistään vuonna 2028.[7]

Uusina asioina on esimerkiksi kantavien lasirakenteiden suunnittelu, kuitu-polymeerirakenteiden suunnittelu, jääkuormat sekä aaltojen ja vuoroveden aiheuttamat kuormat. Myös ilmaston muutoksen huomioiminen ja rakenteiden vaurionsietokyvyn parantaminen on huomioitu aiempaa selkeämmin.

Uudistuksen tarkoituksena on

  • mahdollistaa innovaatiot aiempaa paremmin
  • vähentää kansallisia valintoja
  • parantaa käytettävyyttä.[8]

Käyttö maailmalla

Eurokoodit ovat laajalti käytössä Euroopassa. Niitä käytetään kaikissa EU- ja EFTA-maissa sekä Britanniassa. Euroopan maista ainoastaan Venäjällä, Albaniassa ja joissain entisen Jugoslavian maissa käyttöä vasta suunnitellaan. Myös monissa Aasian ja Afrikan maissa pohditaan eurokoodin käyttöönottoa.[9]

Lähteet
  1. Eurokoodit Suomen Standardisoimisliitto SFS. Viitattu 21.3.2018.
  2. About EN Eurocodes JRC. Viitattu 15.8.2022.
  3. Denton, Steve: The second generation Structural Eurocodes: plans for addressing the changing climate climate.copernicus.eu. Viitattu 15.8.2022.
  4. Denton, Steve: Eurocodes evolution - what will it mean to you? bsigroup.com. Viitattu 15.8.2022.
  5. Nationally Determined Parameters JRC. Viitattu 15.8.2022.
  6. JRC: Further harmonisation of the EN Eurocodes eurocodes.jrc.ec.europa.eu. Viitattu 15.8.2022.
  7. [www.eurocodes.fi Eurokoodi Help Desk] Rakennustuoteteollisuus RTT ry. Viitattu 15.8.2022.
  8. Hicks, Stephen: Second generation of the Structural Eurocodes Researchgate. Heinäkuu 2020. Viitattu 15.8.2022.
  9. Use outside EU/EFTA Member States JRC. Viitattu 15.8.2022.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.