Eurokolikot

Suomessa ei ole otettu euroon siirryttäessä yhden ja kahden sentin kolikoita käyttöön, vaan jatkettiin jo markka-aikana aloitettua hintojen pyöristystä. Käteiskaupassa maksu pyöristetään lähimpään viiteen senttiin. Yhden ja kahden sentin kolikot ovat Suomessa laillisia maksuvälineitä ja kaupan on otettava niitä vastaan, ellei se ole selkeästi ilmoittanut kieltäytyvänsä vastaanottamasta niitä. Suomi on kuitenkin lyönyt vuosittain yhden ja kahden sentin kolikoita, ja ne menevät rahankeräilijöiden tarpeisiin. [33]

Lähimpään viiteen senttiin on käteismaksut pyöristetty myös Alankomaissa (1.9.2004 alkaen), Belgiassa (1.10.2014 alkaen) ja Irlannissa (28.10.2015 alkaen). Myös nuo maat ovat jatkaneet yhden ja kahden sentin kolikoiden valmistusta.

Euroopan keskuspankin mukaan vuoden 2008 lopussa oli laskettu liikenteeseen yli 82 miljardia eurokolikkoa ja ne ylittävät yhteisarvoltaan 20 miljardia euroa. [34]

Pääartikkeli: 2 euron erikoisrahat

Vuodesta 2004 kukin euroalueen maa voi laskea liikkeeseen yhden 2 euron erikoisrahan vuodessa. Poikkeustapauksissa maat voivat kuitenkin laskea yhdessä liikkeeseen myös toisen erikoisrahan, joka juhlistaa jotakin koko Euroopan kannalta tärkeää tapahtumaa. Erikoisrahoilla on samat tekniset ominaisuudet ja sama yhteinen puoli kuin tavanomaisilla 2 euron kolikoilla. Erikoisrahojen kansallisella puolella on kuitenkin erityinen kuva-aihe, joka eroaa tavanomaisten eurorahojen kuva-aiheista.

Ensimmäisen 2 euron erikoisrahan julkaisi vuonna 2004 Kreikka, ja sillä juhlistettiin Ateenan olympialaisia[35].

Suomi on julkaissut vuosittain 2 euron erikoisrahan:

• 2004 Euroopan unionin laajentuminen.[36]
• 2005 YK:n 60-vuotispäivä ja Suomi 50 vuotta YK:n jäsen[37]
• 2006 Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus 100 vuotta.[38]
• 2007 Suomen itsenäisyys 90 vuotta.[39]
• 2008 Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 60 vuotta[40]
• 2009 Suomen autonomian ja suomalaisen keskushallinnon 200-vuotisen historian erikoisraha[41]
• 2010 Suomen rahaa koskevan asetuksen antamisesta on kulunut 150 vuotta[42]
• 2011 Suomen Pankin perustamisesta 200 vuotta.[43]
• 2012 Helene Schjerfbeck.[44]
• 2013 Vuoden 1863 valtiopäivät 150 vuotta. Frans Emil Sillanpään syntymästä 125 vuotta.[45]
• 2014 Tove Janssonin syntymästä 100 vuotta. Ilmari Tapiovaaran syntymästä 100 vuotta.[46]
• 2015 Jean Sibeliuksen syntymästä 150 vuotta.[47]. Akseli Gallen-Kallela.[48]
• 2016 Georg Henrik von Wrightin syntymästä 100 vuotta. 90 vuotta Eino Leinon kuolemasta.[48]
• 2017 Suomalainen luonto. Itsenäinen Suomi 100 vuotta.[48]
• 2018 Suomalainen saunakulttuuri. Suomalaiset kansallismaisemat – Koli.[48]
• 2019 Suomen hallitusmuoto.[48]
• 2020 Väinö Linna 100 vuotta. Turun yliopisto 100 vuotta.[48]

Euromaat ovat yhdessä laskeneet liikenteeseen neljä erikoisrahaa:

• 2007 Rooman sopimus 50 vuotta[49]
• 2009 Talous- ja rahaliitto EMU 10 vuotta[50]
• 2012 Euro 10 vuotta[51]
• 2015 EU:n lippu 30 vuotta[48]

Erikoisrahat ovat laillisia maksuvälineitä kaikkialla euroalueella.

Euroalueen jäsenvaltiot voivat laskea liikkeeseen myös kansallisia juhlarahoja. Useimmiten juhlarahat lyödään jostakin jalometallista, tavallisimmin hopeasta ja eräät kullasta. Juhlarahat ovat euroarvoisia, mutta ne ovat laillisia maksuvälineitä vain liikkeellelaskumaissaan. Juhlarahan nimellisarvo ei saa olla mikään tavallisten käyttökolikoiden nimellisarvoista. Juhlarahojen myyntihinta on kuitenkin yleensä korkeampi kuin niiden nimellisarvo, ja sen vuoksi ne eivät käytännössä liiku maksuliikenteessä, vaan päätyvät suoraan keräilijöille.

Suomen Rahapaja valmisti vahingossa noin 55 000 kappaleen erän virheellisiä kahden euron kolikoita loppuvuodesta 2006. Kolikossa oli uusi, vuonna 2007 käyttöön otettavaksi tarkoitettu arvopuoli, mutta vuoden 2006 kansallinen puoli [52]. Tällainen virhe on syntynyt ilmeisesti siten, että kun Suomen Rahapaja löi vuoden 2007 alusta eurot käyttöön ottaneen Slovenian kolikot ja niihin kaikkiin tuli uuden mallinen arvopuoli, niin sen jälkeen alettiin lyödä Suomen vuoden 2006 kolikoita, mutta arvopuolen meisti unohdettiin vaihtaa vanhan malliseksi. Virhelyönnin keräilyarvo oli alkuvuodesta 2007 noin 120–150 € ja kesän aikana hintataso laski 70 euron tietämille. Sittemmin vastaavanlaisia virheellisyyksiä väärällä kartalla on lyöty ainakin Saksan ja Portugalin kolikoihin[53].

Muita, pienempiä virheitä kolikoissa on ollut paljonkin. Tunnetuimpia ovat erilaiset ylimääräiset pahkurat kolikoiden kuvioissa. Esimerkiksi vuosiluvulla 1999 olevissa kolikoissa jonkin yhdeksikön renkaan sisäpuoli saattaa olla umpimetallia. Tällainen lyöntivirhe on johtunut meistin vaurioitumisesta siten, että siitä on kulunut tai murtunut pois palanen, ja tällainen kohta on jäänyt kolikon pinnassa siten koholle. Virhetyyppiä näkee joskus ulkonäkönsä vuoksi kutsuttavan virheellisesti valuviaksi, vaikkei kolikoiden kuvioita muodostetakaan valamalla kolikko muottiin vaan lyömällä kaiverretulla meistillä suurella voimalla sileän kolikkoaihion pintaan kuvio. Näistäkin virhelyönneistä on toisinaan maksettu suurempi keräilyhinta kuin kolikon nimellisarvo.

• Eurosetelit

• Ekp: eurokolikoiden yhteiset puolet
• Rahapajan tiedote eurokolikoiden valmistusmateriaaleista (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ekp: 2 euron erikoisrahat
• Kolikot.com: Eurokolikot
• Keraily.info erikoiseurot Suomi 2004-2012