Eure (joki)

Eure on Ranskan joki, joka saa alkunsa Perchen alueelta ja virtaa Ornen, Eure-et-Loirin, Euren ja Seine-Maritimen departementtien kautta Centre-Val de Loiren ja Normandian alueilla. Eure on Seineen vasemmalta puolelta laskeva sivujoki.

Eure
Eure lähellä kohtaa, jossa se laskee Seineen
Eure lähellä kohtaa, jossa se laskee Seineen
Alkulähde Étang des Personnes, Étang de Rumen
48°31′49″N, 0°45′07″E
Laskupaikka Saint-Pierre-lès-Elbeuf
49°17′41″N, 1°02′23″E
Maat Ranska
Pituus 228,7[1] km
Virtaama 26,2 m³/s
Valuma-alue 6017 km²
Eure kartalla
Eure kartalla

Eurejoen mukaan ovat saaneet nimensä Euren ja Eure-et-Loirin departementit.

Maantiede

Eure on 228,7 kilometrin pituinen.[1] Sen lähteet ovat Longny les Villagesin kunnassa Ornen departementissa.[1]

Eure virtaa myös Eure-et-Loirin, Euren ja Seine-Maritimen departementtien kautta. Sen varrella sijaitsevista paikkakunnista huomattavimpia ovat Chartres, Maintenon, Pacy-sur-Eure, Saint-Aquilin-de-Pacy ja Louviers. Euren suurimmat sivujoet ovat Avre ja Iton.

Eure laskee Seineen Saint-Pierre-lès-Elbeufissa Seine-Maritimen departementissa.[1]

Position de l'Eure dans le bassin de la Seine.
Euren sijainti Seinen valuma-alueella

Departementit ja kunnat

Eure kulkee seuraavien 91 kunnan alueella:[1]

Ornen departementissa

  • Longny les Villages
  • Les Menus

Eure-et-Loirin departementissa

Virran kulkusuunnassa lueteltuina:

  • Manou
  • Fontaine-Simon,
  • Belhomert-Guéhouville
  • Saint-Maurice-Saint-Germain,
  • Pontgouin
  • Landelles
  • Chuisnes
  • Courville-sur-Eure
  • Saint-Luperce
  • Saint-Georges-sur-Eure
  • Nogent-sur-Eure
  • Fontenay-sur-Eure
  • Mignières
  • Thivars
  • Ver-lès-Chartres) (Lochén kylä),
  • Barjouville
  • Morancez
  • Luisant
  • Le Coudray
  • Chartres
  • Lèves
  • Champhol
  • Saint-Prest
  • Jouy
  • Soulaires
  • Saint-Piat
  • Mévoisins
  • Maintenon
  • Pierres
  • Villiers-le-Morhier
  • Nogent-le-Roi
  • Coulombs
  • Lormaye
  • Bréchamps
  • Chaudon
  • Villemeux-sur-Eure (Le Mensil-Ponceaun kylä)
  • Charpont
  • Écluzelles
  • Luray
  • Mézières-en-Drouais
  • Sainte-Gemme-Moronval
  • Cherisy
  • Montreuil
  • Abondant
  • Sorel-Moussel
  • Saussay
  • Anet
  • Oulins
  • La Chaussée-d'Ivry
  • Guainville.

Euren departementissa

  • Saint-Georges-Motel
  • Marcilly-sur-Eure
  • Croth
  • Ézy-sur-Eure
  • Ivry-la-Bataille
  • Garennes-sur-Eure
  • Bueil
  • Neuilly
  • Breuilpont
  • Merey
  • Gadencourt
  • Hécourt
  • Fains
  • Pacy-sur-Eure
  • Croisy-sur-Eure
  • Ménilles
  • Vaux-sur-Eure
  • Hardencourt-Cocherel
  • Houlbec-Cocherel
  • Jouy-sur-Eure
  • Chambray
  • Fontaine-sous-Jouy
  • Autheuil-Authouillet
  • Clef Vallée-d'Eure
  • Cailly-sur-Eure
  • Heudreville-sur-Eure
  • Acquigny
  • Le Mesnil-Jourdain
  • Pinterville
  • Louviers
  • Incarville
  • Le Vaudreuil
  • Val-de-Reuil
  • Léry
  • Les Damps
  • Pont-de-l'Arche
  • Criquebeuf-sur-Seine
  • Martot.

Le Vaudreuilin kunnan kautta kulkee Euren sivuhaara Morte Eure ("Kuollut Eure").[2]

Géoportailin mukaan Eure kulkee Euren departementissa, Autheuil-Authoillet'n ja Clef Vallée d'Euren välissä, myös Saint-Vigorin kunnan kautta, jolloin joki kulkee kaikkiaan 92 kunnan alueella.

Seine-Maritimen departementissa

  • Saint-Pierre-lès-Elbeuf

Sandren tietojen mukaan Eure kulkisi myös Saint-Aubin-lès-Elbeufin kautta, joka kuitenkin sijaitsee Seinen oikealla rannalla vastapäätä Euren yhtymäkohtaa.

Valuma-alue

Ranskan kansallisessa vesistöjen tietojärjestelmässä (BD Carthage) jokien valuma-alueet on jaettu neljän tasoisiin pienempiin osiin: hydrografisiin seutuihin (ransk. régions hydrographiques), sektoreihin (ransk. secteurs), alasektoreihin (ransk. sous-secteurs) ja hydrografisiin vyöhykkeisiin (ransk. zones hydrographiques).[3] Euren valuma-alue jakautuu 22 hydrografiseen vyöhykkeeseen.[1] Valuma-alueen pinta-alasta 71,19 % on maatalousmaata, 22,24 % metsää ja puolittain luonnontilaista ympäristöä, 6,14 % rakennusmaata, 0,42 % vesistöjä ja 0,01 % kosteikkoa.

Vesihallinto

Vesihallinnollisesti Eure kuuluu Seine-Normandien alueeseen. Sen hallintoa johtaa Agence de l'Eau Seine-Normandie]] -niminen virasto.[4]

Seine-Normandien alueeseen kuuluva Seinen alajuoksun osa-alue jakautuu edelleen kahdeksaan hydrografiseen yksikköön:

  • Avre
  • Blaise
  • Drouette
  • Euren yläjuoksu (ransk. Eure Amont)
  • Euren alajuoksu (ransk. Eure Aval)
  • Iton
  • Vesgre
  • Voise.

Tärkeimmät sivujoet

Eure ja sen suurimmat (yli 19 kilometrin pituiset) sivujoet.
Näin ollen Livier (17 km) ja Roguenette (14 km) puuttuvat kartasta.

Euren tärkeimmät sivujoet ovat, lueteltuina yhtymäkohtien mukaan myötävirtaan:

  • Eure-et-Loirin departementissa:
    • Livier (oikealta, pituus 17 km)
    • Coinon (vasemmalta, 22 km)
    • Roguenette (oikealta, 14 km; laskee Eureen Saint-Prestissä
    • Voise (oikealta, 33 km; laskee Eureen Pierresissä
    • Drouette (oikealta, 40 km; laskee Eureen Villers-le-Morhier'ssa
    • Maltorne (oikealta, 19 km; laskee Eureen Chaudonissa
    • Blaise (vasemmalta, 49 km; laskee Eureen Cherisyssä
    • Avre (vasemmalta, 80 km; laskee Eureen Montreuilissä
    • Vesgre (oikealta, 45 km; laskee Eureen La Chaussée-d-Ivryssä.
  • Euren departementissa:
    • Iton, 132 km; laskee Eureen Acquignyssä.

Hydrologia

Eure Louviersissa

Louviersissa, joka sijaitsee Euren alajuoksun varrella Euren departementissa, joen virtaamaa on seurattu 51 vuoden ajan (1971–2021).[5] Joen tämän kohdan kautta kulkevan osan valuma-alueen pinta-ala on 5 935 km2.[5]

Euren virtaama Louviersissa on keskimäärin 25 kuutiometriä sekunnissa.[5] Eri kuukausien kesken se jakautuu seuraavasti:

Creusen keskivirtaama Leugnyssä eri kuukausina[5]
Kuukausi m3/s
Tammikuu
 
33,20
Helmikuu
 
34,30
Maaliskuu
 
32,40
Huhtikuu
 
27,30
Toukokuu
 
24,10
Kesäkuu
 
21,50
Heinäkuu
 
18,90
Elokuu
 
17,90
Syyskuu
 
18,50
Lokakuu
 
20,90
Marraskuu
 
23,50
Joulukuu
 
28,30

Moniin muihin jokiin verrattuna Euren virtaaman vuodenajoista riippuvat vaihtelut ovat varsin vähäisiä. Talvella ja keväällä virtaama on kuitenkin selvästi suurempi kuin kesällä ja alkukesällä. Suurimmillaan se on helmikuussa, keskimäärin 34,3 kuutiometriä sekunnissa, ja pienimmillään elokuussa, keskimäärin 17,9 kuutiometriä sekunnissa.

Pienimmät virtaamat

Vaikka Euren virtaaman säännölliset vaihtelut ovat melko vähäisiä, lyhytaikaiset epäsäännölliset vaihtelut saattavat olla varsin huomattavia. Keskimäärin joka viides vuosi sen valuma-alueella sattuu kuiva kausi, jolloin joen virtaama pienenee 12 kuutiometriin sekunnissa. Pienin mitattu kolmen peräkkäisen päivän keskivirtaama on ollut 10,4 kuutiometriä sekunnissa, 31. elokuuta - 2. syyskuuta 1991.

Tulvat

Silloin tällöin Euressa esiintyy melko suuriakin tulvia. Suurin joessa Louviersin kohdalla mitattu hetkellinen virtaama on ollut 29. maaliskuuta 2021, jolloin se oli 139 kuutiometriä sekunnissa. Samana päivänä mitattiin myös joen suurin vuorokautinen keskivirtaama.[5] Keskimäärin joka toinen vuosi joen virtaama ylittää 66 ja joka viides vuosi 77 kuutiometriä sekunnissa. Arvo 89 m3 ylittyy kerran kymmenessä vuodessa, arvo 100 m3 kerran 20 ja arvo 110 m3 kerran 50 vuodessa.

Sademäärä

Euren valuma-alueen keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 133 millimetriä[5], mikä vastaa 4,2 litraa neliökilometriä kohti sekunnissa.[5] Tämä on selvästi vähemmän kuin useimmilla muilla seuduilla Pohjois-Ranskassa. Niinpä Seinen valuma-alueen keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 240 millimetriä.

Nimen alkuperä

Gallialaisaikana Euren nimi oli Autura. Sen mukaan sai silloisen nimensä myös sen varrella sijainnut kaupunki Autricon, nykyinen Chartres.

Euren ja Eure-et-Loirin departementit ovat saaneet nimensä Eurejoen mukaan.

Ranskassa on yleistä, että jos eri puolilla maata on samannimisiä paikkakuntia, ne erotetaan toisistaan lisäämällä paikkakunnan alkuperäiseen nimeen prepositio sur ("päällä" tai myös "varrella") ja sen joen nimi, jonka varrella paikkakunta on. Tämän vuoksi myös Euren varrella on 18 kuntaa, joiden virallisiin nimiin kuuluu tarkenne "-sur-Eure."

Historia

Vuonna 1685 alettiin rakentaa Euresta Pontigouinin yläpuolelta Versaillesiin johtanutta noin 80 kilometrin pituista kanavaa, joka tunnetaan nimillä Euren kanava (ransk. Canal de l'Eure) tai Ludvig XIV:n kanava (ransk. Canal Louis XIV). Sen tarkoituksena oli johtaa vettä joesta Versaillesin hovin ja puutarhan tarpeisiin, mutta työ jäi kesken.[6] Samassa yhteydessä Vaubanin toimeksiannosta Eurejoki perattiin purjehduskelpoiseksi Maintenonin akveduktin rakentamiseen tarvittavien materiaalien kuljetusta varten. Muutamissa kohdissa Euren viereen rakennettiin sen suuntainen kanava. Yksi näistä kanavista kulkee Maintenonin halki.

Lähteet

  1. Jeux de données et réferences: L'Eure Service d'administration nationale des données et réferentiels sur l'eau (SANDRE). Viitattu 14.6.2022.
  2. La Morte Eure Service d'administration nationale des données et réferentiels sur l'eau (SANDRE). Viitattu 10.6.2022.
  3. Définitions: Zone hydrographique Sandre. Viitattu 14.6.2022.
  4. Missions et organisation Agence de l'eau Seine-Normandie. Viitattu 14.6.2022.
  5. Synthèse: Données hydrologiques de synthèse (1971–2021) Banque Hydro. Ministère de l'écologie, du développement durable et de l'énergie. Viitattu 14.6.2022.
  6. Histoire du canal d'Eure: Aqueduc royal de Pontguin à Versailles claude.millereux.free.fr. Viitattu 14.6.2022.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.