Euran keskustaajama

Nykyisen taajaman (2016) osa-alueita ovat Kuurnamäen-, Sorkkisten-, Pappilan-, Kirkonkylän kylän alueella Kuurnamäen kulma, Eurajoen varsi, Kirkonkylänmäki, Nikkari, Maasilta, Isovaheen- ja Vähävaheen kylien alueella Vahenoja, Virkala, Paasnummi, Isovahe ja Tolppamäki, Kauttuan kylän alueella Kirkkovainio, Luistari, Kauttuanmäki, Kiiskinmäki, Lohiluoma ja Rannankulma sekä Säkylän Iso-Säkylän kylällä Satara ja Luvalahti.[3]

Pääartikkeli: Euran kirkonkylä

Pääartikkeli: Kauttuan kylä

Euran keskustaajaman historiaa ennen sen nykyistä muotoutumista käsitellään Kirkonkylän ja Kauttuan kylien artikkeleissa.

Euran keskustaajaman alue on laajentunut ja kasvanut väkimäärältään viimeisten vuosikymmenten aikana. Vielä 1950-luvulla Euraa voidaan pitää kyläraittina, joka seurasi Kauttuaa ja Kiukaista yhdistävän tien vartta. Keskittyminen alkoi, kun kunnantalo ja posti siirtyivät 1960-luvulla pappilan ja kirkon väliin. Ensimmäinen liikekeskus kaavoitettiin Eurajoen länsipuolelle kirkon ja Ahmasojan väliin. Myöhemmin uusia liikekeskuksia rakennettiin Eurajoen itäpuolelle. Aluksi syntyivät Euran ja Kauttuan erilliset taajamat, jotka ovat sittemmin yhdistyneet keskustaajamaksi.[4][5]

Maatalouteen kuulumattomien työntekijöiden asuinalueita rakennettiin 1950-luvulla kirkon itäpuolella sijaitsevaan Kirkonkylän Kirkonkylänmäkeen, Isovaheen Virkalaan sekä Kauttuan kylän Paasnummen eteläosiin, Kirkkovainioon ja Luistariin. Myös Kuurnamäen kylässä alkoi silloin talojen rakentaminen. Tämän jälkeen 1960- ja 1970-luvuilla rakentamisen pääpaino oli Isovaheen kylässä Vahenojalla, Isovaheella ja Tolppamäessä, Vähävaheen kylässä Paasnummella ja Kauttuan kylässä Kirkkovainiolla, Luistarissa ja Kiiskimäessä. 1980-luvulla rakennettiin Isovaheen- ja Vähävaheen kylissä Vaheenojan seutujen pelloille, jolloin myös kaupallinen keskusta siirtyi Eurajoen yli sinne. Myös Kirkkovainion seutua Vähävaheen puolella alettiin silloin rakentaa.[4][5][6][7][8][9][10][11][12]

Säkylän kunnassa Iso-Säkylän kylässä sijaitsee Euran rajaa vasten Luvalahden kulmakunta, jossa rakennettiin 1950- ja 1960-luvulla Pyhäjärven rantaan pientä erillistä taajamaa. Kun Kiiskinmäkeen kaavoitettiin laaja asuinalue, yhdistyivät Luvalahden alue Kauttuan taajamaan, joka muodostui edellä kerrotulla tavalla Kauttuan kylän alueelle. Kun Kauttuan kylän asuinalueet saavuttivat Euran taajaman reuna-alueet 1990- ja 2000-luvuilla, voidaan sielläkin ruveta puhumaan Euran keskustaajamasta.[7][8][9]