Eurajoen vesistö

Eurajoen suisto ja sen eteen aukeava Eurajoensalmi on pitkältä matkalta matalaa savipohjaa. Suistossa viihtyy tiheä ruohikko, jonka läpi joen uoma tunkeutuu vain pääuoman ja yhden sivu-uoman kautta. Noin 1,6 kilometrin kohdalla on joessa yksi saari ja sen jälkeen Tiironkoski. Yhden yksityisen sillan lisäksi on Vuojoen kartanon silta toinen joen ylityskohta 4,1 kilometriä suiston jälkeen. Ennen Eurajoen keskustaa virtaavat joessa pienet Masininkoski, Nolponkoski, jossa on myös kaksi saarta, sekä Suutalan kosken pohjapato. Seuraavat joen ylityspaikat ovatkin valtatie 8 ja Eurajoen keskustan kylätien silta.[11]

Juvajoen valuma-alueen pinta-ala on 86,3 km² ja sen laskujoki on 10,1 kilometriä pitkä Juvajoki, jonka yhtyy Eurajokeen vasemmalta puolelta Eurajoen keskustassa 8,2 km Eurajoen suusta. Valuma-alueeseen sisältyy kolme järveä, joiden yhteinen pinta-ala on 278 hehtaaria. Juvanjoen päälähteenä on Turajärvi, mutta siihen laskevan Pietarjoen haarojen lähteet ovat Saarikonjärvi ja Loukonen. Noin 11,3 kilometriä pitkä Pietarjoki syntyy kahden haaransa, 6,4 kilometriä pitkän Naarjoen ja pääuomaa jatkavan Haajanojan valuma-alueista.[12][13]

Juvajoen jälkeen Eurajoki nousee mutkitellen tasaisella savitasangolla ja kulkee 28,3 kilometriä eri taajamien kautta, kunnes siihen yhtyy seuraava suuri sivujoki on Köyliönjoki. Jokien välissä pääuomaan yhtyy seuraavia suuria ojia (suluissa pituus ja valuma-alueen pinta-ala): Anssemenoja (3,9 km ja 16,6 km²), Vähäjoki (6,6 km, 26,5 km²), Kyläjärvenoja (3,1 km, 11,9 km²), Kuohanoja (4,2 km, 21,4 km²), Kauruunoja (3,1 km, 26,5 km²), Kahalanoja (2,9 km, 16,3 km²) ja Raakkuunoja (8,1 km, 24,0 km²).[12][13]

Eurajoen tästä alueesta voidaan nostaa esille muutama seikka. Anssemenojan ja Vähäjoen jälkeen Eurajoki virtaa sitten Irjanteen kylän läpi, jonka kohdalla joki on läpäissyt hiekkaharjun. Kyläjärvenoja on syntynyt, kun Kolhan poikki kaivettiin 1,2 kilometriä pitkä tyhjennyskanava läheisen järven tyhjentämiseksi ja kuivattamaiseksi. Alue on nykyään Järvikylän peltoa. Sitten joki virtaa Saharinkosken kautta ja ohittaa Huhdan kylän. Tästä ylöspäin joki virtaa luoteeseen. Kuohanojan valuma-alueella on kaksi kuivatettua järveä: Kotojärvi ja Peräjärvi. Kauruunojan ja Kahalanojan jälkeen joki virtaa pääasiassa lounaaseen. Raakkuunojan latvoilla on laskettu järvi Raakkuunjärvi. Raakkuunojan jälkeen Panelian keskustassa joki läpäisee taas hiekkaharjun ja polveilee siinä kohdassa voimakkaasti. Panelian kirkon pohjoispuolella virtaa vähävetinen Paneliankoski, jonka vedentuloa säännöstelee Paneliankosken voimalaitos, ja pääosa vedestä ohjataan viereistä uomaa pitkin turbiinien läpi. Joki lohkaisee erilleen niin sanotun Papinsaaren kapealla sivu-uomallaan. Karrankulman yläpuolella joki virtaa lähes länteen, kunnes siihen Kiukaistenkylän kohdalla yhtyy oikealta Köyliönjoki.[13]

Köyliönjärvi

Köyliönjoen valuma-alue koostuu Köyliönjoen keskikohdan alueesta ja Köyliönjärven valuma-alueesta. Köyliönjoen valuma-alueen pinta-ala on 265 km² ja sen laskujoki on Köyliönjoki, jonka pituus on 26,7 kilometriä. Se yhtyy Eurajokeen 36,4 kilometriä sen suusta ja on Köyliönjärven laskujoki. Köyliönjoen keskikohdan alueen pinta-ala on 96 km². Sen alueella on kaksi muuta järveä Ilmiinjärvi ja Laihianjärvi, joiden laskuojat ovat Ilmiinoja (5,4 km ja 11,1 km²) ja Järvioja.[12][14]

Köyliönjärven valuma-alueen pinta-ala on 169 km². Sen valuma-alueella on kaksi muuta järveä Ruotana ja Metsäjärvi. Ruotana sijaitsee Köyliönjärven pohjoispuolella laajan suoalueen keskellä ja sen laskuoja Ruotananoja yhtyy Mustaojaan, joka laskee Köyliönjärven pohjoiskärkeen. Metsäjärvi on Säkylänharjun rinteellä oleva matala suojärvi, jonka laskuoja ei yllä Köyliönjärveen saakka, vaan sen vedet suotuvat pohjaveteen. Kuuluisa Kuninkaanlähde laskee vedet lyhyttä ojaa myöten järven eteläpäähän Köyliön Kankaanpään kylässä.[12][14]

Köyliönjoen haaran yläpuolella joki virtaa Eurakosken läpi. Siellä on edelleen olemassa pato, josta vesi putoaa kosken läpi. Noin 5,9 km Köyliönjoesta ylävirtaan päin yhtyy Järvioja (4,4 km, 23 km²) Eurajokeen sen vasemmalta puolelta. Järvioja saa vetensä 1800-luvulla kuivatetusta Vaaniin Neittamonjärven pelloilta. Eurajokeen yhtyy noin 2 kilometriä ylöspäin Euraniitulla Ruonoja (9,3 km, 35,9 km²), jonka yhden haaran Ruosteojan lähteenä on pieni Vähäjärvi. Ahmasojalle on tästä vielä matkaa 5,2 km ja Pyhäjärvelle 8,8 km. Joen yläjuoksu virtaa Kauttuan peltojen ja Euran keskustan halki.[12][15]

Isosuon-Ahmasjärven valuma-alueen pinta-ala on 42,9 km² ja sen laskujoki on 8,6 kilometriä pitkä Ahmasoja, joka yhtyy Eurajokeen vasemmalta puolelta Euran keskustassa 49,7 km Eurajoen suusta. Ojan lyhyestä pituudesta huolimatta valuma-alueeseen sisältyy kolme metsäjärveä, joiden yhteinen pinta-ala on 130 hehtaaria. Ahmasojan pääuoman lähteenä on Ahmasjärvi ja Ahmasojan suurimman sivuojan lähteenä on Lavajärvi. Sen vedet virtaavat Ahmasojaan sekä Neittamojärven että suuren Isosuon kautta.[12][16]

Pyhäjärven ja Köyliönjärven välinen valuma-alueen vedenjakaja kulkee Euran ja Säkylän kohdalla niin lähellä Pyhäjärven rantaa, että järven koillisrannalla on vain muutama pikku oja. Vasta Vähä-Säkylän eteläpuolella järveen laskee Hevonniitunoja, joka on 8,4 km pitkä ja sen valuma-alueen pinta-ala on 26,65 km². Se laskee Isosaaren ja Alhasaaren väliseen lahteen. Siihen yhtyy 2,2 km yläjuoksulla Myllyoja, johon on rakennettu Huovinrinteelle tekoallas. Hevonniitunoja jatkaa yhtymäkohdasta itään ja muuttuu Riitakorvenojaksi. Hevonniitunojan toinen sivuhaara on 2 kilometriä pitkä ja sen varrella on muutama tekolampi.[12][17]

Pyhäjoki on 22 kilometriä pitkä joki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 77,5 km². Joki on alajuoksulla 10 kilometrin matkalta yli 5 metriä leveä. Se saa vetensä Säkylänharjun pohjavedestä, peltojen ojista ja metsä- ja suo-ojista. Valuma-alueeseen kuuluu suuriakin lähteitä, kuten esimerkiksi Myllylähde. Joelle on tyypillistä suuret korkeuserot, jotka ovat suurimmillaan 50 metriä.[12]

Retkeenoja laskee Pyhäjärveen aivan Pyhäjoen eteläpuolella ja se kerää vetensä lähes samoilta pelloilta kuin Pyhäjoki. Retkeenojaan yhtyy Aromaan pelloilla kaksi metsistä alkavaa johto-ojaa. Pitempi haara Keusunoja yhtyy siihen etelämpänä kuin Ahonoja. Lähes samasta maastosta saa alkunsa Vistilönoja joka laskee suoraan Pyhäjärveen noin 3 kilometriä Retkeenojaa etelämpänä. Noin kilometrin Vahoniemennokkaa pohjoisempana laskee Pyhäjärveen Muurassuonoja, joka saa vetensä ojitetuista metsäsoista.[17]

Yläneenjoki on 38 kilometriä pitkä joki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 239 km². Se laskee Pyhäjärveen sen eteläpäähän Pehkurannan länsiosassa Kromonokan viereen. Joen leveys on ensimmäiset 13 kilometriä yli 5 metriä leveä. Suuria sivuhaaroja ovat Savonoja, joka on 5,8 kilometriä pitkä ja sen valuma-alue on 27,2 km², Kreivilänoja (3,1 km pitkä ja 24,5 km²), Myllyoja (6,1 km ja 23,4 km²), Peräsuonoja (3,8 km ja 20,1 km²) ja joen latva (5,3 km ja 27,3 km²).[12]

Järven länsipuolen valuma-alue on kapea ja rajoittuu Lapinjoen valuma-alueeseen. Sen tähden myös ojien valuma-alueet ovat suppeita. Lyhyt Pertunoja saa pääasiassa vetensä Haapasaarensuosta. Kahdeksan kilometriä pohjoisemmaksi laskee Pyhäjärveen Vähä Karstujärven valuma-alueen (7,7 km²) vedet 1,6 kilometristä ojaa pitkin. Vähä Karstujärveen taas laskee 700 metriä pitkä laskuoja Iso Karstujärvestä. Valuma-alueella on vain nämä kaksi järveä, sillä jo parin kilometrin päässä olevat Pikku- ja Iso Palijärvet laskevat Lapinjoen vesistöön. Mannilassa Mannilanlahteen laskee Luhtaoja, joka luikertelee peltoaukean läpi tuoden vettä viiden kilometrin päästä Lapinjoen vesistöihin kuuluvien Vähäjärven ja Iso Karstujäven läheltä. Ojassa on ennen suuta suuri saostusallas.[18]

Järven länsirantaan Lahnasaaren suojaan laskee Vähäjärven valuma-alueen lyhyt Vähäjärven laskuoja. Sen 17,1 km² valuma-alueeseen kuuluu alueensa suurin Lamminjärvi, joka laskee Vähäjärveen. Lamminjärveen laskevat puolestaan Mestilän länsipuolella oleva Ämmäjärvi ja Lamminjärven vieressä oleva Särkijärvi.[12][19]

Myllyojanlahteen laskee Myllyoja, joka tuo vedet kallioharjanteen takana olevilta pelloilta. Pellot ovat kuivatetun Kiperinjärven pohjaa, joka syntyi kun kallioon hakattiin uoma ja järven vedet päästettiin Pyhäjärveen.[20]