Eunukki

Eunukki (myös kastraatti tai kuohilas) on mies, joka on kastroitu eli jonka kivekset on poistettu tai tehty toimimattomiksi, ja joskus myös siitin on poistettu.

Kastraattilaulaja Farinelli oli maailmankuulu 1700-luvulla.

Lapsena kuohituille eunukeille ei tule murrosikää. Heillä on pysyvästi esimerkiksi korkea ääni sekä vähän karvoitusta ja fyysistä voimaa. Heidän rasvakudoksensa määrä ja sijoittuminen vartaloon voivat olla naismaiset. Aikuisena kuohituilla eunukeilla on samoja ominaisuuksia lievempinä.

Vaikka eunukki onkin hedelmätön, hän saattaa kuitenkin pystyä saamaan erektion.[1]

Historia

Eunukkeja on työskennellyt historian aikana muun muassa oopperalaulajina, kuorolaulajina, kenraaleina, teologeina, filosofeina, kamariherroina, profeettoina, haareminvartijoina, hovin lasten opettajina ja verotarkastajina. Eunukkiorjia pidettiin uskollisina, sillä heillä ei ollut muuta perhettä kuin isäntänsä perhe, eivätkä he pystyneet siittämään omia lapsia.[1]

Eunukkeja oli runsaasti esimerkiksi antiikin Roomassa. Myös Raamatussa puhutaan eunukeista. Eunukkeja on työskennellyt usein hoveissa, etenkin Kiinan keisarillisessa hovissa, jossa eunukit saattoivat nousta hyvin korkeisiin asemiin ja rikastua.[1]

Osmanien valtakunnassa eunukit olivat Euroopasta tai Afrikasta tuotuja orjia. Koska islamilainen laki kieltää kehon silpomisen, orjien kastrointi annettiin kristittyjen ja juutalaisten hoidettavaksi. Valkoiset eunukit työskentelivät lähinnä kotiorjina, kun taas haaremeihin otettiin vain mustia eunukkeja, mielellään mahdollisimman arpisia ja rumia. Haaremieunukit vartioivat haaremia ja saattoivat naisia näiden käydessä ulkona. Viimeiset haaremieunukit vapautettiin vuonna 1909, kun sulttaani sulki haareminsa.[1]

Venäjällä toimi 1700-luvulla skoptsien lahko, jonka miehet kastroitiin, sillä lahko piti kiveksiä ja penistä avaimena helvettiin.[1]

Ennen murrosikää kastroituja poikia käytettiin Euroopassa 1900-luvulle asti kastraattilaulajina. Heitä arvostettiin heidän voimakkaan äänensä ja laajan äänialansa vuoksi. Niistä eunukkioppilaista, joiden taito ei riittänyt oopperalaulajan uralle, tuli esimerkiksi pappeja.[1]

Intiassa on nykyisin yli miljoona eunukkia. Osa heistä on kastroitu siksi, koska heillä oli syntyessään osin kehittymättömät sukuelimet. Intian eunukit elävät omissa yhteisöissään transsukupuolisten ja transvestiittien kanssa. He osallistuvat tiettyihin rituaaleihin, työskentelevät taiteilijoina tai parantajina, tai juhlissa laulajina tai tanssijoina. Heillä on tapana tehdä pyhiinvaellusmatkoja Bachrajin temppeliin lähellä Ahmedabadia.[1]

Tunnettuja eunukkeja
  • Varhaiskristillisen kirkkoisä Origeneksen (n. 185–254) on väitetty itse leikanneen sukuelimensä pois.
  • Zheng He, kiinalainen merenkävijä ja tutkimusmatkailija.
  • Carlo Maria Broschi, taiteilijanimeltään Farinelli (1705–1782), kastraattilaulajista tunnetuin.
  • Sun Yaoting (1902–1996) oli Kiinan viimeinen eunukki. Hänen isänsä oli kastroinut hänet toivoen pojan pääsevän keisarilliseen hoviin. Keisari Pu Yi kuitenkin menetti asemansa ennen kuin toive toteutui.
  • Sporus-niminen kastroitu nuorukainen, jonka kanssa Rooman keisari Nero meni naimisiin.[2]

Lähteet
  1. Van Driel, Mels: ”5. Castration”, Manhood: The Rise and Fall of the Penis, s. 96–116. Reaktion Books, 2009. ISBN 978 1 86189 542 4.
  2. Christiansen, Else: Kaksoismuuri suojeli Kostantinopolia tuhat vuotta. Tieteen Kuvalehti Historia, 2014, nro 15, s. 38–43. Oslo: Bonnier. ISSN 0806-5209.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.