Eugenia Burzio
Eugenia Burzio (20. kesäkuuta 1872 Torino – 18. toukokuuta 1922 Milano) oli italialainen oopperalaulaja, joka oli äänialaltaan sopraano.[1]
Burzio esiintyi alun perin viulistina ja opiskeli sitten laulamista Milanon konservatoriossa. Debyyttinsä hän teki vuonna 1899 Pietro Mascagnin Cavalleria rusticanan esityksessä Torinossa. Burzio esiintyi urallaan eri puolilla Italiaa, Etelä-Amerikassa ja Pietarissa. La Scalassa hän saavutti suosiota muun muassa esiintymisillään Christoph Willibald Gluckin oopperassa Armide ja Vincenzo Bellinin oopperassa Norma. Burzio erikoistui aikansa verismin koulukunnan ohjelmistoon. Hänestä tuli johtava dramaattinen sopraano maassaan, mutta hänen uraansa varjostivat terveysongelmat. Viimeisen esiintymisensä Burzio teki vuonna 1919 Amilcare Ponchiellin teoksessa Marion Delorme. Hänen lauluaan on säilynyt äänitteillä.[1]