Eugen Gripenberg

Eugen Gripenberg (s. 7. syyskuuta 1859 Simbirskin kuvernementti Venäjä – ?) oli suomalainen Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut kenraalimajuri.[1]

Eugen Gripenbergin vanhemmat olivat eversti, valtioneuvos Carl August Edvard Gripenberg ja Eudoxia Lunina ja puolisot 1886–1890 Elisabet Henriette Maria Natalia Sofia Baumgarten ja vuodesta 1895 Helena Paulovna Šumeikova. Gripenberg valmistui keisarin paašikoulusta, ylennettiin aliluutnantiksi ja määrättiin Henkivartioväen 3. krenatööritykistöprikaatiin 1880. Vänrikkinä hänet siirrettiin Henkivartioväen 2. tykistöprikaatiin seuraavana vuonna, ylennettiin aliluutnantiksi 1884 ja luutnantiksi 1885. Hänet komennettiin 2. reservitykistöprikaatin 5. henkivartioväen patteriin 1891, ylennettiin alikapteeniksi 1893 ja kapteeniksi 1895. Samana vuonna hän myös tuli Henkivartioväen 3. tykistöprikaatin palvelukseen, mutta siirrettiin 1897 Henkivartioväen 2. tykistöprikaatiin. Hänet nimitettiin 1900 Henkivartioväen 3. tykistöprikaatin 2. patterin päälliköksi ja ylennettiin samana vuonna everstiksi. Gripenberg osallistui Venäjän–Japanin sotaan 1904–1905. Vuonna 1907 hänet määrättiin Henkivartioväen 2. tykistöprikaatin komentajaksi ja ylennettiin kenraalimajuriksi. Hän erosi sotapalveluksesta 1910, mutta palasi ensimmäisen maailmansodan aikana palvelukseen, toimien 2. tykistöprikaatin esikuntapäällikkönä 1914–1915.[1]