Eugène Guillevic

Eugène Guillevic (1907 Carnac, Ranska – 1997 Pariisi, Ranska[2]) oli ranskalainen runoilija, 1900-luvun ranskalaisen kirjallisuuden tärkeimpiä.[2] Hän sai aineistoa runoihinsa kotiseudultaan Bretagnesta. Hän oli ajattelultaan marxilainen, ja kirjailijana hän edusti surrealismia. Hänen läpimurtoteoksensa oli Terraqué (1942), joka edusti mineralogista vaihetta, mutta hän siirtyi sitten osallistuvaan runouteen ja ilmensi siinä erityisesti ydinaseiden vastaisia näkemyksiään.[3]

Eugène Guillevic
Henkilötiedot
Syntynyt1907
Carnac, Ranska
Kuollut1997 (89–90 vuotta)
Pariisi, Ranska
Kansalaisuus Ranska
Ammatti kirjailija
Kirjailija
SalanimiG [1]
Äidinkieliranska
Tuotannon kieliranska
Kirjallinen suuntaussurrealismi
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Guillevicin niin muodon teemojen kuin tyylinkin suhteen uutta luova runous on ääneltään tunnistettavaa mutta sisältää kuitenkin kaikuja klassisesta ranskalaisesta runosta. Hän oli vasemmistolainen ja säilytti monien aikalaiskirjailijoiden tavoin aatteensa vaikka joutui karistamaan harhakuvitelmat kommunistivaltioiden kovan todellisuuden edessä. Hän oli ensimmäisiä lännen kirjailijoita, jotka kiinnittivät huomion toisen maailmansodan julmuuksiin, ja häntä voisi ehkä pitää holokaustikirjallisuuden alkuunpanijana. Siinä suhteessa hänen tuotantonsa on universaalia ja ajatonta.[2]

Suomennettuja runoja
Lähde[4]
  • Bretagnelainen herbaario -sarja, suom. Pentti Holappa, julkaisussa: Parnasso 1987; nro 5; sisältää katkelmia kokoelman Etier (1979) sikermästä.
    • Ihmisen tasalla taivas
    • Kaikkialla kasvit nousevat
    • Loppujen lopuksi
    • Minulle, sanoo ruoho
    • Mutta totta on
    • Niin, vettä
    • Niinpä ruoho ei täällä voi olla
    • Sananjalat ovat vaatimattomampia
    • Se sanoo: tee kuten minä
    • Tiedän, että tuuli kuljettaa minua
    • Tuuli tuntee meren
    • Täällä kasvit eivät läheskään
    • Täällä kasvit vaikuttavat suuremmilta
    • Täällä ruoho ei saa levätä
  • Carnac, suom. Tuukka Kangasluoma, teoksessa: Sanat että tietäisimme, runo kokoelmasta Terraqué, 1942
  • Enää tarvitsi vain, suom. Tuukka Kangasluoma, teoksessa: Sanat että tietäisimme, runo kokoelmasta Terraqué, 1942
  • Euklidiset muodot -sarja: runot kokoelmasta Euclidiennes (1967). Sis. runoja euklidisista muodoista. suom. Kristian Blomberg & Ismo Puhakka, julkaisussa: Tuli & Savu, 2008; nro 1
    • kartio
    • katkaistu kartio
    • kulman puolittaja
    • spiraali
    • tasakylkinen kolmio
    • tasasivuinen kolmio
    • taso: I–III
    • säännöllinen kuusikulmio
    • vaihtuva suora
  • Gabriel Perin muistoksi, suom. Mirja Bolgár, teoksessa: Sanat että tietäisimme, runo kokoelmasta Exécutoire, 1947
  • Hirviöitä, suom. Tuukka Kangasluoma, teoksessa: Sanat että tietäisimme, runo kokoelmasta Terraqué, 1942
  • Hirviöt-sarja, suom. Tuukka Kangasluoma, julkaisussa: Parnasso 1990; nro 4; s. 205. Sikermä kokoelmasta Requis, 1977–1982
    • Hirviöt: Ei ole pitempi matka
    • Hirviöt: Kauan katsottuani kuuta
    • Hirviöt: Lehdet hajaantuvat
    • Hirviöt: Niin monta elettyä vuotta
    • Hirviöt: Paljon voimia,
    • Hirviöt: Puussa, lehti
    • Hirviöt: Talloit itsellesi polkuja
    • Hirviöt: Tämä yö
    • Hirviöt: Yö kääntää tänään
    • Hirviöt: Älkööt silmäsi jättäkö
  • Kalliot: I–X, suom. Tuukka Kangasluoma, teoksessa: Sanat että tietäisimme, sarja kokoelmasta Terraqué, 1942
  • Kasvot, suom. Tuukka Kangasluoma, teoksissa: Sanat että tietäisimme ja Toistasataa runoilijaa
  • Katsot kiveä, suom. Tuukka Kangasluoma, teoksessa: Sanat että tietäisimme, runo kokoelmasta Exécutoire, 1947
  • Kerran kun syksy, suom. Tuukka Kangasluoma, teoksessa: Sanat että tietäisimme, runo kokoelmasta Terraqué, 1942
  • Kunnia: XV, suom. Mirja Bolgár, teoksissa: Päivänlasku ja Sanat että tietäisimme, runo kokoelmasta Avec, 1966
  • Muotokuva, suom. Mirja Bolgár, teoksessa: Sanat että tietäisimme, runo kokoelmasta Avec, 1966
  • Niin kuin jotkut sävelmät, suom. Sirkka Suomi, julkaisussa: Parnasso 1990; nro 4 Runo kokoelmasta Art Poétique, 1989.
  • Pikku-uutinen, suom. Mirja Bolgár, teoksessa: Sanat että tietäisimme, runo kokoelmasta Terraqué, 1942
  • Pitää, suom. teoksissa: Runon ääni ja Sanat että tietäisimme:, runo kokoelmasta Sphère, 1963
  • Sanat että tietäisimme, suom. Tuukka Kangasluoma, teoksessa: Sanat että tietäisimme, runo kokoelmasta Exécutoire, 1947
  • Vuoret, suom. Tuukka Kangasluoma, teoksessa: Toistasataa runoilijaa
Antologiat
  • Päivänlasku, toim. Hannu-Pekka Lappalainen, Helsinki: Kirjayhtymä 1982 ISBN 951-26-2346-3
  • Runon ääni Runon ääni: lausujain juhla-antologia, toim. Maarit Huovinen, Helsinki: WSOY 1988 ISBN 951-0-15223-4
  • Sanat että tietäisimme: kymmenen ranskalaista runoilijaa, toim. Mirja Bolgár, Helsinki: WSOY 1975 ISBN 951-0-0668-8 (Viereisellä sivulla on runon alkuteksti.)
  • Toistasataa runoilijaa: runosuomennoksia 1960-luvun kulttuurilehdistä, toim. Kalevi Seilonen, Helsinki: Tammi 1989 ISBN 951-30-6787-4

Lähteet
  1. Czech National Authority Database. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. Sergio Villani, Guillevic, Biography, University of York (englanniksi)
  3. Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Guillevic, Eugène”, Otavan kirjallisuustieto, s. 260. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
  4. Eugène Guillevic, Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 11.3.2021, viitattu 19.4.2021

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.