Eufrosyne (nimi)
Eufrosyne on naisen etunimi, jonka alkuperä on Kreikan mytologiassa. Eufrosyne oli ylijumala Zeuksen jälkeläinen ja yksi khariiteista eli sulouden ja viehätyksen jumalattarista. Nimen kreikankielinen merkitys on ’iloinen, kirkas’, ’ilomieli’.[1][5][6]
| Eufrosyne | |
|---|---|
| Nimipäivä | |
| – suomenkielinen | – |
| – ruotsinkielinen | – |
| – ortodoksinen | – |
| Muunnelmia | Efrosiina, Efrosiine, Efrosine, Epro, Eufrosiina, Eufrosiine, Eufrosina, Eufrosine, Eufrosyyne, Euphrosina, Euphrosine, Euphrosyna, Euphrosyne, Euvrosiina, Euvrosiine, Euvrosina, Euvrosine, Frosiine, Opri, Rosiina, Rosiine, Rosina, Rosine, Rusiina, Siina, Syyne [1][2][3][4] |
| Vastineita eri kielissä | venäjän Afrosinja, Aprosinja, Efrosinija[1]; viron Eufrosüne[2] |
| Nimen alkuperä | kreikkalaisen jumalattaren nimi; kreik. ’ilomieli’ |
Eufrosyne-nimestä on olemassa useita suomalaisia, virolaisia ja venäläisiä variantteja. Suomessa on Eufrosynen lisäksi tavattu muun muassa nimiasuja Eufrosyyne, Eufrosina ja Eufrosiina. Lyhentymä Opri on karjalaista perua, ja se pohjautuu Eufrosynen venäläisiin muotoihin.[1][2][7]
Digi- ja väestötietoviraston mukaan Suomessa on elokuuhun 2022 mennessä tilastoitu noin 1 190 Eufrosyne-nimistä naista.[8] Eufrosyyne-nimi on ollut noin 120–130 naisella, ja muodot Eufrosina ja Eufrosiina kumpikin noin 40–50 naisella. Yleensä näitä nimiä ei ole annettu ensimmäiseksi etunimeksi.[7][9]
Nimipäivät
Ortodoksisessa perinteessä Eufrosyne tunnetaan useiden pyhittäjien nimenä. Pyhimyskalenterista nimi päätyi aikoinaan myös suomalaiseen almanakkaan, jossa Eufrosynella oli nimipäivä 11. helmikuuta vuoteen 1928 asti.[1] Muoto Eufrosyne esiintyi almanakassa ensimmäisen kerran vuonna 1787, mutta jo sitä ennen kalenterissa oli käytetty nimiasuja Euphrosyna ja Euphrosyne. Vuosina 1790–1796 nimi esiintyi muodossa Eufrosina.[4]
Suomenkieliseen Haaparannan almanakkaan sisältyi nimiasu Euphrosine vuosina 1811–1812 ja Euphrosyne vuosina 1830–1900. Nimipäivä oli siinäkin 11. helmikuuta.[4]
Suomen ortodoksisessa kalenterissa Eufrosynella on aikoinaan ollut nimipäivä 25. syyskuuta.[5]
Tunnettuja Eufrosyneja ja Euphrosyneja
- Eufrosyne, Aleksei Petrovitšin suomalainen rakastajatar
- Eufrosyne Kiovalainen (1130–1193), Unkarin kuningatar
- ”Euphrosyne”, oik. Julia Nyberg (1785–1854), ruotsalainen kirjailija
- Maria Eufrosyne Andersson (1828?–1946), pitkäikäinen suomalainen
- Fanny Eufrosyne Davidsson (1877–1962), suomalainen kirjailija ja kääntäjä
- Alma Eufrosyne Jokinen (1882–1939), suomalainen kansanedustaja
- Amanda Eufrosyne Kaarlonen (1852–?), suomalainen näyttelijä ja oopperalaulaja
- Helena Ida Eufrosyne Vierikko (s. 1980), suomalainen näyttelijä
Kuvitteellisia Eufrosyneja
- Eufrosyne, yksi kreikkalaisen mytologian kolmesta khariitista
Lähteet
- Vilkuna, Kustaa: Etunimet, s. 77. Viides painos. Toim. Pirjo Mikkonen. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-18892-6.
- Seppo, Raivo: Eesti nimeraamat, s. 45–46. Tallinna: Olion, 1994. ISBN 5-460-00164-1. (viroksi)
- Kiviniemi, Eero: Suomalaisten etunimet, s. 373. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 978-951-746-873-2.
- Nivanka, Eino: Suomalaisen almanakan nimipäivät ja kiinteät juhlapäivät vuosina 1705–1955 – Kustaa Vilkuna, Eino Kaskimies, Gösta Hedström & Eino Nivanka (toim.) Suomen almanakan juhlakirja, s. 206. Helsinki: Helsingin yliopisto & Weilin+Göös, 1957.
- Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, s. 86. Kolmas tarkistettu painos. Toim. Raisa Vuohelainen. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29400-4.
- Mytologian sanakirja, s. 70, 125. Toim. Juha Honkala. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24578-X.
- Kiviniemi, Eero: Rakkaan lapsen monet nimet. Suomalaisten etunimet ja nimenvalinta, s. 263. Espoo: Weilin+Göös, 1982. ISBN 951-35-2797-2.
- Nimipalvelu: Etunimitilasto (hakusana ”Eufrosyne”) 8.8.2022. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 9.8.2022.
- Nimipalvelu: Etunimitilasto (hakusanat ”Eufrosyne”, ”Eufrosyyne”, ”Eufrosina” ja ”Eufrosiina”) 8.8.2022. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 9.8.2022.
Aiheesta muualla
- Etunimien taivutus: Eufrosyne (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisu)