Etu-Veno

Järvi on syntynyt Ellanharjun pohjoispuolella olevaan painanteeseen ja se muodostaa nykyään kaksi erillistä järviallasta. Läntinen järviallas, joka kantaa kartoissa järven nimeä, on pinta-alaltaan 9,5 hehtaaria suuri ja sen pituus 650 metriä pitkä ja leveys on 300 metriä. Itäinen allas, jolla ei kartoissa ole nimeä, on pinta-alaltaan 5,4 hehtaaria suuri ja sen pituus 390 metriä pitkä ja leveys on 200 metriä. Rantaviivan pituus on länsialtaalla 1,7 ja itäaltaalla 1,1 kilometriä. Niiden rannat ovat harjurinteitä lukuun ottamatta soistunutta metsämaata. Järven länsialtaassa on yksi saari.[1][2][5][6]

Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Puujoen alueeseen. Se jaetaan vielä Mallasjoen valuma-alueeseen, johon järvi kuuluu. Järven länsipään suo on ojitettu ja sen kuivatusojat laskevat järveen. Pohjoisesta laskee järveen lyhyt metsä- ja pelto-oja. Järvialtaiden vedenpinnan korkeudet ovat molemmat 139,6 metriä mpy. Altaat on yhdistetty toisiinsa leveällä ojalla, joka kulkee järviä erottavalla Katkelma nimisellä kannaksella. Järven laskuoja lähtee järven itäisestä altaasta kohti itää ja se yhtyy Lapinjokeen Perinkään kylässä. Lapinjoki laskee etelässä Luhdanjoen nimisenä Mommilanjärveen, josta vedet jatkavat Ansionjärvestä Puujokeen ja sitten Hiidenjoen kautta Vanajaveteen. Laskennallinen veden keskiviipymä järvessä on 367 vuorokautta.[1][2][4]

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi oli ”Iso Wenonjärvi”. Silloin järvi oli venytetyn ”S”-kirjaimen muotoinen eli se käsitti alueet, jotka kuuluvat nykyään läntiseen- ja itäiseen järvialtaisiin. Tämän vuoksi voidaan otaksua, että järven vedenpintaa on laskettu. Keski-Venon nimi oli ”Wähä Wenonjärvi”.[7]

Vuoden 1964 peruskartassa Katkelmassa oli vielä viljeltävä peltotilkku. Järvien pohjoisrannat olivat tuolloin autiot, mutta vuoden 1979 kartassa siellä oli jo yksi mökki.[8][9][10]