Etruskipäästäinen

Etruskipäästäinen (Suncus etruscus) on pienikokoinen päästäislaji ja kevyin kaikista tunnetuista nisäkkäistä.

Etruskipäästäinen
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Soricomorpha
Heimo: Päästäiset Soricidae
Alaheimo: Kotipäästäiset Crocidurinae
Suku: Suncus
Laji: etruscus
Kaksiosainen nimi

Suncus etruscus
(Savi, 1822)

Etruskipäästäisen levinneisyys
Etruskipäästäisen levinneisyys
Katso myös

  Etruskipäästäinen Wikispeciesissä
  Etruskipäästäinen Commonsissa

Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajille uutta suomenkielistä nimeä vähäpäästäinen.[2]

Koko

Etruskipäästäinen painaa vain kaksi grammaa. Se on 3–3,5 senttimetriä pitkä, ja hännän pituus on 2,5–3 senttiä.

Levinneisyys

Etruskipäästäisen levinneisyysalue on laaja mutta epäyhtenäinen. Lajia tavataan Välimeren alueella Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa, mutta myös Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa.[1]

Sri Lankan saarella elävä srilankanpäästäinen luokiteltiin aiemmin omaksi Podihik kura -lajikseen,[3] mutta nykyisin sen katsotaan olevan samaa lajia kuin etruskipäästäinen.[4]

Elintavat

Etruskipäästäinen viihtyy ruohikkoisissa ja pensaikkoisissa maastoissa. Se elää 1,5–2,5 vuotta.

Lähteet

  1. Aulagnier, S., Hutterer, R., Jenkins, P., Bukhnikashvili, A., Kryštufek, B. & Kock, D.: Suncus etruscus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.7.2014. (englanniksi)
  2. Suncus etruscus Nisäkäsnimistötoimikunta. Viitattu 8.10.2015.
  3. Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 456. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 2, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
  4. Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Suncus etruscus Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 24.12.2011. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.