Etnologia

Etnologia eli kansatiede on ihmisyhteisön henkisen ja aineellisen kulttuurin tutkimusta.[1]

Etnologia tutkii antropologian tapaan arkielämän kulttuuria ja sen muutosta.[2] Etnologia kuitenkin eroaa antropologiasta siten, että se keskittyy usein kotimaisiin tai muuten kulttuurisesti läheisiin tutkimuskohteisiin.[3]

Etnologit tulkitsevat inhimillistä kulttuuria kenttätyön menetelmin ruohonjuuritasolta käsin. Alan tutkimusmenetelmiä ovat haastattelut, osallistuva havainnointi, tekstiaineistojen analyysi, kriittinen ja holistinen lähestymistapa sekä kontekstualisointi. Tutkimuskohteita pyritään aina tarkastelemaan laajempaa kulttuurista taustaansa vasten.[2]

Etnologit voivat tutkia etnisyyttä, uskontoja, sukupuolijärjestelmää, muistitietoa, kulttuuriperintöä ja ideologioita sekä teknologian käyttöä ja merkityksiä, maahanmuuttoa, kansainvälisiä kehityskysymyksiä ja sosiaalipalveluja. Tutkimuksen näkökulmissa voi painottua esimerkiksi tutkimuksen yhteiskunnallisuus. Etnologian ajallinen ulottuvuus on laaja: tutkimusta voi tehdä historiallisista aiheista tai keskittyä nykyaikaan.[2]

Etnologit ovat arjen kulttuurin asiantuntijoita. He työskentelevät laajasti eri aloilla kuten projekti- ja kehitystyössä julkisella sektorilla, palvelumuotoilun parissa yksityisellä sektorilla sekä erilaissa järjestöissä ja seuroissa.[4] Etnologit työllistyvät muun muassa museo- ja arkistoalalle, maahanmuuttoon liittyviin tehtäviin, kansainvälisiin ja kotimaisiin järjestöihin sekä yrityksiin. Työnimikkeitä ovat esimerkiksi: tutkija, museoamanuenssi, museotoimenjohtaja, yksilövalmentaja maahanmuuttajille, tohtorikoulutettava, toiminnanjohtaja, toimittaja, lasten osallisuussihteeri, tuottaja, asiakkuuspäällikkö (kehitysyhteistyön sektori) sekä kouluttaja (maahanmuuttajatyö).[2]

Tutkimushistoria

Eurooppalaisen etnologian tutkimusperinteen taustalla on aiempi kansatieteellinen traditio joka tunnettiin saksankielisessä Euroopassa nimellä Volkskunde ja Ruotsissa nimellä folklivsforskning. Amerikkalainen etnologia sen sijaan kehittyi antropologian osa-alueena. 1900-luvun loppupuolella antropologian vaikutus kuitenkin kasvoi myös eurooppalaisessa kansatieteessä ja samalla etnologia yleistyi oppiaineen nimenä.[3]

Katso myös

Lähteet
  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Etnologia ja antropologia Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Viitattu 24.10.2020.
  3. Korkiakangas, Pirjo., Olsson, Pia., Ruotsala, Helena.: Polkuja etnologian menetelmiin. Helsinki: Ethnos, [2005]. 500101550. ISBN 951-96345-4-1, 978-951-96345-4-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.11.2020).
  4. Etnologien työllistyminen – Ethnos ry ethnosry.org. Viitattu 23.1.2023.

    Kirjallisuutta
    • Lönnqvist, Bo & Kiuru, Elina & Uusitalo, Eeva (toim.): Kulttuurin muuttuvat kasvot: Johdatusta etnologiatieteisiin. Tietolipas 155. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1999. ISBN 951-746-065-1.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.