Etionamidi

Etionamidi (C₈H₁₀N₂S) on pyridiinijohdannaisiin kuuluva heterosyklinen orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä antibioottina muille lääkeaineille vastustuskykyisen tuberkuloosin hoidossa. Etionamidi kuuluu WHO:n laatimaan tärkeimpien lääkeaineiden luetteloon.[3]



Etionamidi
Systemaattinen (IUPAC) nimi
2-etyylipyridiini-4-karbotioamidi
Tunnisteet
CAS-numero	536-33-4
ATC-koodi	J04AD03
PubChem	2761171
DrugBank	DB00609
Kemialliset tiedot
Kaava	C₈H₁₀N₂S
Moolimassa	166,25
SMILES	Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste	164–166 °C (hajoaa)[1]
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus	?
Proteiinisitoutuminen	noin 30 %[2]
Metabolia	hepaattinen
Puoliintumisaika	2–3 tuntia[2]
Ekskreetio	renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria	?
Reseptiluokitus
Antotapa	oraalinen

Ominaisuudet ja käyttö

Huoneenlämpötilassa etionamidi on keltaista kiteistä ainetta. Yhdiste liukenee niukasti veteen ja alkoholeihin ja liukenee hyvin kuumaan asetoniin, dikloorietaaniin ja pyridiiniin.[1] Etionamidi on aihiolääke, joka metaboloituu etionamidisulfoksidiksi. Tämä aineenvaihduntatuote on antibioottinen ja se estää mykobakteereja muodostamasta soluseinäänsä tarvitsemia mykolihappoja. Etionamidi on tehokas erityisesti Mycobacterium tuberculosis-lajia vastaan ja tehoaa myös eräisiin muihin saman suvun lajeihin. Etionamidi annetaan suun kautta tablettina. Sitä käytetään hoidettaessa muille antibiooteille resistenttejä tuberkuloosi-infektioita.[4][5][6][7]

Haittavaikutukset

Tyypillisimmät etionamidin aiheuttamat haittavaikutukset ovat vatsakipu, huonovointisuus, oksentelu, ripuli ja painon aleneminen. Etionamidi läpäisee veri-aivoesteen ja pääsee keskushermostoon. Haittavaikutuksina voi ilmetä huimausta, uneliaisuutta ja heikkoutta. Jopa psykoottisia oireita on raportoitu.[4][7][8]

Valmistus

Etionamidin synteesin ensimmäisessä vaiheessa dietyylioksalaatti kondensoituu emäksisissä olosuhteissa 2-butanonin kanssa. Muodostuva välituote reagoi syanoasetamidin kanssa ja tuotteeksi muodostuu 3-syano-4-karboetoksi-6-etyyli-2-pyridonia. Tämä yhdiste hydrolysoituu happamissa olosuhteissa 4-karboksi-6-etyylipyridoniksi. Reaktio fosforyylikloridin ja fosforipentakloridin ja etanolin kanssa johtaa etyyli-6-etyyli-2-kloori-isonikotinaattiin, joka pelkistetään vedyttämällä etyyli-6-etyyli-isonikotinaatiksi. Toiseksi viimeinen vaihe on reaktio ammoniakin ja fosforipentoksidin kanssa ja viimeinen vaihe on reaktio divetysulfidin kanssa, jolloin muodostuu tuotteeksi etionamidia.[9]

Lähteet

Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 638. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
Ethionamide DrugBank. Viitattu 8.5.2019. (englanniksi)
WHO Model List of Essential Medicines 2017. WHO. Viitattu 8.5.2019. (englanniksi)
M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 2492–2500. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 8.5.2019). (englanniksi)
David A. Williams, William O. Foye, Thomas L. Lemke: Foye's principles of medicinal chemistry, s. 913–914. Lippincott Williams & Wilkins, 2012. ISBN 99781609133450. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 8.5.2019). (englanniksi)
Axel Kleemann: Antiinfectives for Systemic Use, 2. Antimycotics (Antifungals) and Antimycobacterials, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2016. (englanniksi)
Paul Actor, Alfred W. Chow, Frank J. Dutko & Mark A. McKinlay: Chemotherapeutics, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000.
J. K. Aronson (toim.): Meyler's Side Effects of Drugs, s. 195. Elsevier, 2015. ISBN 978-0-444-53717-1 (koko sarja). Kirja Googlen teoshaussa, 16th ed. 2016 (viitattu 8.5.2019). (englanniksi)
Ṛuben Vardanyan, Victor J. Hruby: Synthesis of essential drugs, s. 529. Elsevier, 2006. ISBN 978-0-444-52166-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 8.5.2019). (englanniksi)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[Merck-1] Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 638. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)

[DrugBank-2] Ethionamide DrugBank. Viitattu 8.5.2019. (englanniksi)

[3] WHO Model List of Essential Medicines 2017. WHO. Viitattu 8.5.2019. (englanniksi)

[kucers-4] M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 2492–2500. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 8.5.2019). (englanniksi)

[principles-5] David A. Williams, William O. Foye, Thomas L. Lemke: Foye's principles of medicinal chemistry, s. 913–914. Lippincott Williams & Wilkins, 2012. ISBN 99781609133450. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 8.5.2019). (englanniksi)

[ullmann-6] Axel Kleemann: Antiinfectives for Systemic Use, 2. Antimycotics (Antifungals) and Antimycobacterials, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2016. (englanniksi)

[ullmann2-7] Paul Actor, Alfred W. Chow, Frank J. Dutko & Mark A. McKinlay: Chemotherapeutics, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000.

[Meyler-8] J. K. Aronson (toim.): Meyler's Side Effects of Drugs, s. 195. Elsevier, 2015. ISBN 978-0-444-53717-1 (koko sarja). Kirja Googlen teoshaussa, 16th ed. 2016 (viitattu 8.5.2019). (englanniksi)

[synthesis-9] Ṛuben Vardanyan, Victor J. Hruby: Synthesis of essential drugs, s. 529. Elsevier, 2006. ISBN 978-0-444-52166-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 8.5.2019). (englanniksi)